sk24.fi Ehdokkaan Uutiset 14.4.2011
Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Naudanlihan hiilijalanjälki on erittäin suuri, broilerien ja sikojen tuotanto-olosuhteet puolestaan ovat eettisesti erittäin kyseenalaisia. Silti suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 30 kg henkeä kohden 1970-luvun alusta ollen nyt noin 76 kg/vuosi. Kasviksia suomalaiset sen sijaan käyttävät huomattavasti alle WHO:n 400 g päivätavoitteen. Vain kolmasosa nuorista syö päivittäin tuoreita kasviksia.
Konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän ruokavalion edistämiseksi olisivat esim. kasvisten, marjojen ja hedelmien alv:n laskeminen. Kasvisruoan käsittelyä elintarvike- ja ravitsemisalan koulutuksessa sekä ruoan eettisten ja ympäristövaikutusten käsittelyä koulun opetussuunnitelmissa tulisi myös lisätä.
Tehoeläintuotantoon liittyy painavia eettisiä sekä ylituotannon ongelma, ja kuluttajat suosivatkin yhä enemmän tuotantotapoja, jotka lisäävät eläinten hyvinvointia. Luomun suosiminen on perusteltua myös siksi, etteivät suomalaisen elintarviketuotannon mahdollisuudet ole suuressa määrässä ja alhaisessa hinnassa vaan laadussa ja eettisessä tuotantotavassa. Tämän huomioi myös maabrändityöryhmä, joka ehdotti että puolet Suomen maataloudesta pitäisi olla luomua vuonna 2030.
Konkreettisia toimenpiteitä luomutuotteiden tarjonnan ja kysynnän edistämiseksi ovat esim. tuotannon eettisyyden mukaan maksettavat maataloustuet, investointi- ja menekinedistämistuet sekä luomutuotteiden arvonlisäveron laskeminen. Myös valtion ja kuntien sitoutuminen luomuhankintoihin antaisi tuottajille selkeän kannusteen panostaa luomuun. Osa suomalaiskunnista onkin lähtenyt mukaan MMM:n Portaat luomuun -ohjelmaan – Porissa asiasta tekemälleni aloitteelle ei toistaiseksi ole valitettavasti lämmetty.
Myös ruoan pakkausmerkinnöissä on näyttävä miten ruoka on tuotettu jotta kuluttajat voivat äänestää lompakollaan. Kloonimerkintää vaatineen lakiesityksen kaatuminen EU:n ministerineuvoston vastustukseen oli erittäin valitettavaa. Kloonieläinten vaikutusta ihmiseen ei ole tutkittu, eikä tiedetä millaisia perinnöllisiä eläintauteja kloonaus saa puhkeamaan. Varmaa sen sijaan on, että eläimet kärsivät kloonauksella tuotetusta luonnottomasta lihasmassasta.
Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti