(kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 5.9.2016)
Monet musliminaiset välttelevät uimarantoja ja -halleja koska he eivät halua esiintyä paljastavissa vaatteissa. Burkiniksi kutsuttu koko vartalon peittävä uima-asu on tarjonnut ratkaisun.
Useampi ranskalaiskaupunki julisti kuitenkin kesällä rannoilleen burkinikiellon, jota perusteltiin turvallisuussyillä ja ääri-islamistisia terroritekoja seuranneella epävarmuudella. Cannesin pormestari julisti burkinit ”islamilaisen ääritoiminnan symboleiksi”. Elokuun lopussa Ranskan korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi yhden kaupungin burkinikiellon, mikä povaa muillekin vastaaville kielloille lyhyttä ikää.
Kieltoa puolustavat ranskalaispoliitikot ovat vedonneet myös hygieniaan: peittävien vaatteiden käyttö helteellä lisää hikoilua, hajuhaittoja ja bakteerien leviämistä. Myös musliminaisten itsemääräämisoikeuteen on vedottu.
Annamari Sipilä muistuttaa kolumnissaan (HS 28.8.) aiheellisesti, ettei suuri osa musliminaisista voi valita burkinin tai bikinien välillä, "eikä valinnanvapautta rajoita suinkaan ensisijaisesti ranskalainen poliisi". Sipilän mielestä "on absurdia ja väärin, että toinen sukupuoli saa uida uimahousuissa, kun toisen sukupuolen pitää verhota itsensä lähes kokonaan." Sipilä nostaa ongelman ytimeksi sen että naisen arvo määräytyy muslimimaailmassa sen mukaan, kuinka hyvin hän peittää ruumiinsa.
Kolumnin kirvoittamat kommentit paljastavat asian monitahoisuuden. Yksi muistuttaa että "sekulaarissa länsimaisessa maailmassa naisen arvo määrittyy sen mukaan, kuinka hyvännäköisen ruumiin hänen bikininsä paljastavat". Ajatus siitä, että vapaus kasvaa vaatteita vähentämällä on kirjoittajan mielestä kapea.
Toinen kyseenalaistaa bikini-vertauksen ja kysyy kuinka moni länsimaalainen nainen on tullut tapetuksi tai joutunut kuoleman tai pahoinpitelyn vaaraan siksi, ettei ole pukeutunut bikineihin.
Kolmas vaatii että jos nainen ottaa ensiaskeleen uimarannalle hänelle ehkä hyvinkin modernissa burkinissa, sitä tulisi kannustaa eikä rangaista. "Ei Suomessakaan siirrytty siveellisistä uimamekoista riettaisiin bikineihin yhdessä yössä." Ranskassa naisia poistettiin rannoilta 1920-luvulla jos heillä ei ollut tarpeeksi peittäviä vaatteita.
Henkilökohtaisesti keskustelu on tuonut mieleen myös pahennusta ja liikennekaaoksen aiheuttaneet H&M:n alusvaatemainokset sekä keskustelun siitä miksi naisurheilijoiden kilpailuasut ovat usein paljastavampia kuin miesten.
Kirjoittaja yrittää pukeutua sään mukaisesti
Monet musliminaiset välttelevät uimarantoja ja -halleja koska he eivät halua esiintyä paljastavissa vaatteissa. Burkiniksi kutsuttu koko vartalon peittävä uima-asu on tarjonnut ratkaisun.
Useampi ranskalaiskaupunki julisti kuitenkin kesällä rannoilleen burkinikiellon, jota perusteltiin turvallisuussyillä ja ääri-islamistisia terroritekoja seuranneella epävarmuudella. Cannesin pormestari julisti burkinit ”islamilaisen ääritoiminnan symboleiksi”. Elokuun lopussa Ranskan korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi yhden kaupungin burkinikiellon, mikä povaa muillekin vastaaville kielloille lyhyttä ikää.
Kieltoa puolustavat ranskalaispoliitikot ovat vedonneet myös hygieniaan: peittävien vaatteiden käyttö helteellä lisää hikoilua, hajuhaittoja ja bakteerien leviämistä. Myös musliminaisten itsemääräämisoikeuteen on vedottu.
Annamari Sipilä muistuttaa kolumnissaan (HS 28.8.) aiheellisesti, ettei suuri osa musliminaisista voi valita burkinin tai bikinien välillä, "eikä valinnanvapautta rajoita suinkaan ensisijaisesti ranskalainen poliisi". Sipilän mielestä "on absurdia ja väärin, että toinen sukupuoli saa uida uimahousuissa, kun toisen sukupuolen pitää verhota itsensä lähes kokonaan." Sipilä nostaa ongelman ytimeksi sen että naisen arvo määräytyy muslimimaailmassa sen mukaan, kuinka hyvin hän peittää ruumiinsa.
Kolumnin kirvoittamat kommentit paljastavat asian monitahoisuuden. Yksi muistuttaa että "sekulaarissa länsimaisessa maailmassa naisen arvo määrittyy sen mukaan, kuinka hyvännäköisen ruumiin hänen bikininsä paljastavat". Ajatus siitä, että vapaus kasvaa vaatteita vähentämällä on kirjoittajan mielestä kapea.
Toinen kyseenalaistaa bikini-vertauksen ja kysyy kuinka moni länsimaalainen nainen on tullut tapetuksi tai joutunut kuoleman tai pahoinpitelyn vaaraan siksi, ettei ole pukeutunut bikineihin.
Kolmas vaatii että jos nainen ottaa ensiaskeleen uimarannalle hänelle ehkä hyvinkin modernissa burkinissa, sitä tulisi kannustaa eikä rangaista. "Ei Suomessakaan siirrytty siveellisistä uimamekoista riettaisiin bikineihin yhdessä yössä." Ranskassa naisia poistettiin rannoilta 1920-luvulla jos heillä ei ollut tarpeeksi peittäviä vaatteita.
Henkilökohtaisesti keskustelu on tuonut mieleen myös pahennusta ja liikennekaaoksen aiheuttaneet H&M:n alusvaatemainokset sekä keskustelun siitä miksi naisurheilijoiden kilpailuasut ovat usein paljastavampia kuin miesten.
Kirjoittaja yrittää pukeutua sään mukaisesti
