Miksi naiset pettivät Hillaryn?

(kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 28.11.2016)

Toimittaja Susan Chira kirjoitti The New York Timesissa (12.11.) kiinnostavan vaalien jälkeisen analyysin naisten välisestä solidaarisuudesta, joka on hänen mukaansa aina ollut pelkkä myytti. Vaikka Hillary Clinton korosti naisäänestäjiin yli puoluerajojen vetoavia teemoja, 53 prosenttia valkoisista naisista ja peräti 62 prosenttia matalasti koulutetuista valkoisista naisista äänesti Donald Trumpia.
Naisäänestäjät eivät identifioidu vain sukupuoleen, vaan muun muassa sosiaaliluokkaan, etniseen ryhmään, ja politiikan tutkijoiden mukaan vaaleissa ennen kaikkea puolueeseen.

Republikaaninaiset äänestävät ensisijaisesti republikaania, eivät naista. Heidän vaakakupissaan painoi näissä vaaleissa huoli maahanmuutosta, terrorismista ja työpaikkojen katoamisesta, joihin Trump tarjosi heidän mielestään parempia lääkkeitä. Miesäänestäjillekin sosiaaliluokka ja etnisyys olivat sukupuolta tärkeämpiä. Valkoisista miehistä 63 prosenttia äänesti Trumpia, mustista miehistä 80 prosenttia Clintonia.

Äänestivätkö naiset rationaalisesti keskittyessään asiaan eivätkä sukupuoleen? Uskoivatko pienituloiset työläiset ja naiset murskaavansa valtaapitävät äänestämällä miljonääriä ja avoimen naisvihamielistä miestä? Poliittinen eliitti sai ehkä näpäytyksen mutta toisenlaista valtaa edustavien eli suurituloisten ja miesten asema vain vahvistui.

On merkillepantavaa , miten moni nainen kokee poliittisen eliitin tai globalisaation sortavan heitä. Samaan aikaan moni nainen on täysin sokea tai ainakin välinpitämätön naisia alistaville rakenteille ja toimintatavoille, ja osallistuu niiden ylläpitoon esimerkiksi vastustamalla aborttia tai naispappeutta.

78 prosenttia Trumpia äänestäneistä naisista myönsi ehdokkaan naisia halventaneiden lausuntojen häirinneen. Monelle naiselle Trumpin seksismiä suurempi synti oli kuitenkin Clintonin ”robottimaisuus” ja ”kierous”. Valtaa tavoitteleva mies on kunnianhimoinen, valtaa tavoitteleva nainen epäluotettava ja epäaito. Pitkä ura politiikassa kääntyi Clintonille taakaksi.

Clinton ei hävinnyt vaaleja ensisijaisesti sukupuolensa vuoksi. Silti on oireellista, että äärimmäisen kokenut ja pätevä nainen ei tule valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka vastassa on kokematon, epäpätevä ja täysin arvaamaton mies.

Kirjoittaja kannustaa äänestämään aina pätevintä

Ketä jaottelu tyttöihin ja poikiin palvelee?

(Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 1.11.2016)

Toissa viikolla Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi Opetushallituksen kouluille tarkoittamasta tasa-arvo-oppaasta. Uutisen pohjalta levisi väärinkäsitys, ettei poikia saisi enää kutsua koulussa pojiksi ja tyttöjä tytöiksi. Some kohisi sukupuolen kieltämisestä ja Soini puhisi plokissaan miten pojat ovat poikia vaikka ”humpuuki rehottaa”.

Kuten jokainen asiaa muuallakin kuin iltapäivälehtien lööpeissä seurannut ymmärtää, tasa-arvosuunnitelmassa ei ole kysymys sukupuolen kieltämisestä, vaan stereotypioiden ja kahden tiukan sukupuolimuotin purkamisesta. Tytöt eivät ole keskenään samanlaisia sen enempää kuin pojatkaan.

Rakenteelliset jakolinjat joita nyt yritetään purkaa, ovat peräisin ajalta jolloin käsitykset sukupuolesta olivat toisenlaisia kuin nykyisin. Olemme kuitenkin alkaneet pitää jakolinjoja lähes biologisina tosiasioina. Uskomme, että tytöt ovat ”luonnostaan” parempia hoivaajia ja pojat ”luonnostaan” parempia johtajia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ammattien jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin on Suomessa jyrkintä koko EU:ssa.

Lapsille aletaan jo varhain puhua tietyllä tavalla minkä seurauksena tytöt ja pojat alkavat mm. suuntautua omille aloilleen jo lapsuudessa. Naisasialiitto Unionin varhaiskasvatushankkeessa tehtiin päiväkotien arjesta videointeja. Niissä paljastui tyttöjen ja poikien erilainen kohtelu, joka on usein hienovaraista ja tiedostamatonta. Päiväkotien työntekijät yllättyivät itsekin katsoessaan omaa toimintaansa videolta.

Sukupuolisensitiivinen kasvattaja ymmärtää sukupuoliroolit historiallisina ja ajassa muuttuvina asioina, sekä tiedostaa stereotyyppisten sukupuolikäsitysten vaikutuksen yhteiskunnan rakenteisiin ja yksilöön. Se tarkoittaa esimerkiksi arkisessa puheessa toistettujen yleistysten kyseenalaistamista. Kaikki tytöt eivät pidä prinsessaleikeistä! Sukupuolistereotyyppisiä elementtejä ei kuitenkaan tarvitse poistaa lasten oppimisympäristöstä. Riittää kun vältetään tarjoamasta yhdenlaisia leluja, taitoja ja ammatteja tytöille, toisenlaisia pojille.

Mitä tasa-arvosuunnitelman vastustajat pelkäävät? Mitä menetettävää kenelläkään on siinä että lapsia kohdellaan koulussa yksilöinä, ei sukupuolena?

Kirjoittaja pitää pikkujoulusesongin prinsessaleikeistä