Joustoa osa-aikaratkaisuihin

Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 21.1.2011

Lähes kaikki pienten lasten äidit ovat Suomessa lyhyen aikaa kotihoidon tuen varassa. Pitkään kotihoidon tukea käyttävät tuoreen tutkimuksen mukaan useimmin ne äidit, joiden työura on niukka ja työllistyminen vaikeaa. Näistä äideistä jopa 40 % jää kotihoidon tuen päättymisen jälkeen työttömäksi.

Kotihoidontuki on nykyisellään kankea ja köyhdyttää erityisesti naisia. Esimerkiksi Norjassa kotihoidon tukea voidaan nostaa osittaisena ja lapsi voi olla samalla osa-aikaisessa päivähoidossa. Suomessa käytössä oleva osittaisen hoitovapaan järjestelmä on käytännössä mahdoton muille kuin vakituisessa työsuhteessa jo ennen lapsen syntymää oleville vanhemmille. Joustavammat osa-aikaratkaisut vähentäisivät pienten lasten äitien taloudellista ahdinkoa ja helpottaisivat siirtymistä takaisin työmarkkinoille kotihoitojakson jälkeen.

Samaan aikaan kun työttömyys kurjistaa toisia lapsiperheitä, työssä käyvät vanhemmat puskevat yhä pidempiä päiviä. Sesonkityö, keikkatyö, yötyö, iltatyö ja viikonlopputyö ovat lisääntyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia töitä vuodessa, esimerkiksi Hollannissa vain 1 389 tuntia (ero 45 työpäivää). Ero johtuu pääosin siitä, että Hollannissa työsuhteista 37 % on osa-aikaisia, Suomessa 12 %.

Jotta pienten lasten vanhempien ei tarvitsisi olla työelämän käytettävissä yötä päivää, elinikäisten työurien pidentämisen vastapainona työntekijöille voisi antaa enemmän mahdollisuuksia lyhentää vuosittaista työaikaansa esim. omien lastensa hoitajina.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

Uuden Satakunnan puolesta

Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 13.1.2011

Kiitos nimimerkille ”Satakunnan puolesta” (SK 10.1.), joka antoi tilaisuuden tuoda esille periaatteemme. Vihreiden politiikan periaatteena on tukea maakuntien kehittymistä. Poliittiset ohjelmamme, joita jokainen voi käydä lukemassa Vihreiden verkkosivuilta, ovat pullollaan aloitteita alueellisesta yhdenvertaisuudesta, koulutuksen kehittämisestä, liikenteellisen infrastruktuurin ja energiateknologian edistämisestä maakunnallisilla tasoilla.

Satakunta on saatava tiiviimmin osaksi muuta Suomea. Satakuntalaiset vihreät ovat korostaneet sitä, että tämä tapahtuu liikenneyhteyksien parantamisen avulla. Pidämme raideyhteyksien kehittämistä avainasemassa, koska sen väylä- ja päästövaikutukset ovat pienimmät, mutta samalla kuljetuskapasiteetti ylivertainen maantieliikenteeseen verrattuna. Satakunnan valtateistön parantaminen ja näin osin myös tielläliikkujien turvallisuuden  lisääminen on myös tärkeää, ja sujuva liikkuminen maakunnan sisällä lisää samalla alueen elinvoimaisuutta.

Vihreiden tavoitteena on monipuolinen energiantuotanto. Siihen kuuluvat hajautettu ja työllistävä tuulivoiman, metsähakkeen ja aurinko- ja maaenergian hyödyntäminen. Energiateknologia tuo alueelle yrityksiä, työvoimaa ja energiaosaamista. Vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan puhtaan energiateknologian markkinat ovat osa suurempaa muutosta, jossa koko talouden muuttaminen kestäväksi tulee olemaan valtava liiketoiminta-alue.

Vihreät ovat koko olemassaolonsa aikana korostaneet ammatillisen ja tieteellisen koulutuksen merkitystä. Yliopistokeskuksessa tehdään arvostettua tutkimusta mm. luovan talouden, digitaaliseen kulttuurin, hyvinvointipalvelujen kehittämisen sekä teknologian käytettävyystutkimuksen saroilla. Satakunnan vihreille on erittäin tärkeää maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja muuttotappion pysäyttäminen tarjoamalla satakuntalaisille nuorille opiskelumahdollisuuksia omassa maakunnassa ja satakuntalaisille työmarkkinoille akateemisesti koulutettua työvoimaa, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Vihreiden perusajatuksena on kehittää yliopistollista- ja ammattikorkeakoulutoimintaa koko maassa niin että koulutus- ja tutkimustavoitteiden ohella myös yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus  toteutuvat.

Vihreiden terveyspoliittisessa ohjelmassa pyritään maakunnallisiin organisaatioihin, joilla olisi palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Tämä siirtää järjestämisvastuun painopisteen yksittäisten kuntien harteilta maakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja näin tasoittaa kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa.

Vihreiden perusajatus on siis kestävän kehityksen luominen sinne missä ihmiset asuvat, maakuntiin. Satakunnasta on tehtävä uusi vihreä Satakunta.

Esa Rintala, pj., Porin seudun vihreät ry.
Maria Väkiparta, pj., Satakunnan Vihreät Naiset ry.
Tapio Meri, varapj., Satakunnan Vihreät ry.