Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa 12.8.2011
YLE uutisoi 2.8. suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta: Joka kymmenes yli 16-vuotias suomalainen on vaikeuksissa, kun pitäisi ymmärtää lukemaansa tai hakea tietoa. Arjessa vaikeuksia voi tuottaa esim. lääkkeen käyttöohje. Helsingin Tehtaanpuiston äidinkielenopettaja Susanna Huhta havainnoi asiaa ääriesimerkillä yhdeksäsluokkalaisesta pojasta, joka ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan lukenut edes Aku Ankkaa, katsonut vain kuvat.
Tutkimusten mukaan koululaisten lukemisessa on viime vuosina tapahtunut rajuja muutoksia ja tiedonhaussa Pisa-tutkimusten kansallinen keskiarvo on laskenut selvästi. Jos 7 Päivää -lehti on ainoa kotiin tilattu lehti, ei ihme että koululaiset jaksavat lukea aikakauslehdistäkin vain lyhyitä tekstejä. Kuitenkin esim. lomakkeet ja viranomaisasiointiin liittyvät tekstit vaativat hyvää lukutaitoa.
On ylipäätään vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa lukea 7 päivää -lehteä tai katsoa siihen rinnastettavia tositv-tirkistelysarjoja, jotka perustuvat turhien julkkisten ja sellaiseksi pyrkivien elämän tirkistelyyn. Ilmiöllä on laajempikin yhteiskunnallinen ja juuri nyt ajankohtainen merkitys: esim. netin keskustelupalstoilla epämääräisen viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdontonta. Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
Kodeissa on erilaisia lukemiskulttuureja ja tekstimaailmoja. Valinta 7 päivää -lehden (kestotilaus 170 € / 52 nro) ja sanomalehden (esim SK-kestotilaus 233 € / vuosi) ei ole rahakysymys vaan arvovalinta! Toki on myös koteja joihin ei ole varaa tilata kumpaakaan.
Kaunokirjallisuus on vähintään yhtä tärkeää kuin sanomalehtien lukeminen. Lukeminen avartaa mieltä, sivistää, kehittää keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä, mielikuvitusta ja empatiaa. Ja siihen on onneksi kaikilla mahdollisuus – kiitos kirjastolaitoksemme. Venäläiskouluissa luetutetaan edelleen läjä kirjallisuuden vaativimpiakin klassikoita Tolstoista Dostojevskiin. Suomen kouluissa ei liene syytä pyrkiä samaan, mutta vaalia silti lukutaitoa hymiö- ja chatkulttuurin korvatessa romaanit nuorten yöpöydillä. Vain siten koululaitos voi yrittää tasoittaa syvenevää kuilua niiden lasten ja nuorten välillä, joita kannustetaan lukemaan ja seuraamaan medioita kriittisesti, ja niiden joiden ainoana hengenravintona on juorulehdet ja tositv-sarjat.
