(Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 14.4.2014)
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on pyytänyt, että länsimaat vastaanottaisivat 30 000 Syyrian pakolaista tämän vuoden aikana. EU:ssa oli vuoden 2013 lopussa 67 000 Syyriasta paennutta, joista noin 23 000 Ruotsissa. Suomi korotti 750 pakolaisen vuosikiintiötään 1050:een, josta syyrialaisia on 500.
Satakunta on ollut viime vuosiin asti vuorovuosin Etelä-Pohjanmaan kanssa hännänhuippu pakolaisten vastaanottamisessa - pakolaisia on vastaanottanut käytännössä vain Pori. Nyt sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ovat tehneet myös Huittinen, Harjavalta ja Ulvila, Eura valmistelee asiaa. Haastavia aikoja elävän Rauman kaupunginhallitus päätti helmikuussa vastaanottaa enintään 20 syyrialaispakolaista. Pasi Mäenranta (ps) esitti kuitenkin hylkäävää päätöstä. Mäenrannan mukaan valtion tuki tulisi suunnata pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen. Porissa kaupunginhallitus päätti maaliskuussa, että kaupunki varautuu vastaanottamaan 15–20 pakolaista joka toinen vuosi. Perussuomalaiset vastustivat tätäkin esitystä mm. siksi, ettei kaupungilla heidän mielestään ole varaa vastaanottaa pakolaisia.
Jordaniassa syyrialaispakolaisia on puoli miljoonaa, väkiluvultaan Suomea pienemmässä Libanonissa jo yli miljoona. Missään muussa maassa pakolaisten osuus väestöstä ei ole yhtä suuri. Libanoniin virtaa arviolta 12 000 syyrialaispakolaista viikoittain, mikä aiheuttaa suunnattomia paineita mm. terveydenhuollolle ja koulutusjärjestelmälle. Köyhien naapurimaiden pakolaisvastuun lisäämistä onkin vaikea perustella. Toisekseen syyrialaispakolaisten vastaanotosta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia suomalaiskunnille, sillä valtio korvaa kiintiöpakolaisten kotouttamisesta aiheutuvista kustannuksista laskennallisen korvauksen neljältä vuodelta, maksetuista toimeentulotuista kolmelta vuodelta sekä lisäkorvauksia erityiskustannuksista, kuten tulkkipalveluista. Lisäksi uusille sopimuskunnille maksetaan kertaluonteinen 20 000 euron korvaus.
Syyrian sota koskee 5,5 miljoonaa lasta, jotka ovat yli kolme vuotta kestäneen kriisin suurimpia kärsijöitä. Yli 10 000 lasta on kuollut, kolme miljoonaa lasta on paennut kodeistaan. Yli miljoona lasta asuu kurjissa ja epähygieenisissä oloissa naapurimaiden epävirallisilla telttaleireillä. Yli kolme miljoonaa lasta on jättänyt koulun kesken ja heitä uhkaavat lapsityö, lapsiavioliitot ja värväys asevoimiin. Vastaavassa ahdingossa elävät muualtakin Suomeen pyrkivät pakolaiset. Viime vuosien taloudellisesta turbulenssista huolimatta Suomi kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpiin ja vakaimpiin maihin. Sotavuosina täältäkin jouduttiin kuitenkin lähettämään 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Nyt on suomalaisten vuoro auttaa.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on pyytänyt, että länsimaat vastaanottaisivat 30 000 Syyrian pakolaista tämän vuoden aikana. EU:ssa oli vuoden 2013 lopussa 67 000 Syyriasta paennutta, joista noin 23 000 Ruotsissa. Suomi korotti 750 pakolaisen vuosikiintiötään 1050:een, josta syyrialaisia on 500.
Satakunta on ollut viime vuosiin asti vuorovuosin Etelä-Pohjanmaan kanssa hännänhuippu pakolaisten vastaanottamisessa - pakolaisia on vastaanottanut käytännössä vain Pori. Nyt sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ovat tehneet myös Huittinen, Harjavalta ja Ulvila, Eura valmistelee asiaa. Haastavia aikoja elävän Rauman kaupunginhallitus päätti helmikuussa vastaanottaa enintään 20 syyrialaispakolaista. Pasi Mäenranta (ps) esitti kuitenkin hylkäävää päätöstä. Mäenrannan mukaan valtion tuki tulisi suunnata pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen. Porissa kaupunginhallitus päätti maaliskuussa, että kaupunki varautuu vastaanottamaan 15–20 pakolaista joka toinen vuosi. Perussuomalaiset vastustivat tätäkin esitystä mm. siksi, ettei kaupungilla heidän mielestään ole varaa vastaanottaa pakolaisia.
Jordaniassa syyrialaispakolaisia on puoli miljoonaa, väkiluvultaan Suomea pienemmässä Libanonissa jo yli miljoona. Missään muussa maassa pakolaisten osuus väestöstä ei ole yhtä suuri. Libanoniin virtaa arviolta 12 000 syyrialaispakolaista viikoittain, mikä aiheuttaa suunnattomia paineita mm. terveydenhuollolle ja koulutusjärjestelmälle. Köyhien naapurimaiden pakolaisvastuun lisäämistä onkin vaikea perustella. Toisekseen syyrialaispakolaisten vastaanotosta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia suomalaiskunnille, sillä valtio korvaa kiintiöpakolaisten kotouttamisesta aiheutuvista kustannuksista laskennallisen korvauksen neljältä vuodelta, maksetuista toimeentulotuista kolmelta vuodelta sekä lisäkorvauksia erityiskustannuksista, kuten tulkkipalveluista. Lisäksi uusille sopimuskunnille maksetaan kertaluonteinen 20 000 euron korvaus.
Syyrian sota koskee 5,5 miljoonaa lasta, jotka ovat yli kolme vuotta kestäneen kriisin suurimpia kärsijöitä. Yli 10 000 lasta on kuollut, kolme miljoonaa lasta on paennut kodeistaan. Yli miljoona lasta asuu kurjissa ja epähygieenisissä oloissa naapurimaiden epävirallisilla telttaleireillä. Yli kolme miljoonaa lasta on jättänyt koulun kesken ja heitä uhkaavat lapsityö, lapsiavioliitot ja värväys asevoimiin. Vastaavassa ahdingossa elävät muualtakin Suomeen pyrkivät pakolaiset. Viime vuosien taloudellisesta turbulenssista huolimatta Suomi kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpiin ja vakaimpiin maihin. Sotavuosina täältäkin jouduttiin kuitenkin lähettämään 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Nyt on suomalaisten vuoro auttaa.
