Mielipidekirjoitus (Satakunnan Kansa 19.11.2009, Vihreä Lanka 20.11.2009)
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus solmittiin 20.11.1989 ja se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä mitä oikeuksia kaikilla alle 18-vuotiailla lapsilla pitäisi olla. 54-artiklaisen sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan: Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan, oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Sopimuksen perusviesti on että lapsi on aktiivinen, osallistuva ja kehittyvä yksilö, jonka henkiinjääminen, suojelu ja hyvinvointi ovat välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa.
Sopimus velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuksen noudattamista seuraa YK:n Lapsen oikeuksien komitea, sekä Suomessa lisäksi lapsiasianvaltuutettu. Myös UNICEFilla on oikeus ja velvollisuus valvoa sopimuksen toteutumista muiden lapsi- ja nuorisojärjestöjen antaessa asiantuntija- ym. apua.
Vaikka sopimus on vielä nuori, on sen pyöreitä vuosia syytä juhlia koska sopimuksen myötä lapsen oikeuksista on tullut aikuisten velvollisuuksia ja siten yhä useampi lapsi maailmassa on päässyt kouluun ja rokoteohjelmien piiriin, saanut suojelua ja mahdollisuuden parempaan elämään. Juhlavuoden pääteemana on kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
Sopimuksen kaikki kohdat eivät vielä täysin täyty ja juhlavuonna on hyvä kohdistaa katse myös vielä toteutumatta oleviin asioihin. Suomessa keskeinen haaste on sopimuksen heikko tunnettuus: vain puolet suomalaisista tuntee Lapsen oikeuksien sopimuksen, vaikka se muista ihmisoikeusasiakirjoista poiketen velvoittaa valtioita tiedottamaan sopimuksen sisällöstä. Ongelma on vakava, sillä tietämättömyys johtaa lapsen oikeuksien laiminlyömiseen.
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sekä valtion- että kuntatason päättäjiä asettamaan lapsen edun ja tarpeet aina etusijalle. Tosiasiassa taloudelliset tekijät määräävät usein kaapin paikan. Lasten hyvinvointia edistävät järjestöt ärähtivätkin taannoin kunnille siitä, että lastensuojeluun osoitetut valtionosuudet eivät mene oikeaan kohteeseen. Ongelmia aiheuttavat mm. ylisuuret päiväkotiryhmät ja koululuokat, kasvatus- ja perheneuvoloiden jonot, kotipalvelujen alasajo sekä kouluterveydenhoitajapula.
Lasten oikeuksia on juhlittu syksyn mittaan ympäri maata ja juhlavuosi huipentuu syntymäpäivään 20.11. Porissa juhlapäivää vietetään mm. Porin uimaseuran ja Unicefin Porin paikallisryhmän järjestämässä Suomi ui Unicefille –tapahtumassa keskustan uimahallissa 21.11. klo 10-14. Tilaisuuden alussa koulutoimenjohtaja Jari Leinonen kertoo porilaislasten ja –nuorten oikeuksien toteutumisesta. Lapsen oikeuksiin ja juhlavuoden tapahtumiin voi tutustua mm. osoitteessa www.lapsenoikeudet.fi.
