lauantai 16. huhtikuuta 2011

Humaani, avoin, kansainvälinen Suomi uhattuna


Mielipidekirjoitus / sk24.fi Ehdokkaiden Uutiset 16.4.2011

Kolme tuntia Eetunaukiolla jalkautuvaa vaalityötä, nyt lyhyt iltapäiväkahvittelu Vihreän Langan äärellä ja tämän blogin kirjoitettuani luukuttamaan viimeiset vaalilehdet, jotta valistuneet äänestäjät pääsevät huomenna todistamaan SK:n galluptuloksen Vihreiden osalta vääräksi.

Intouduin Osmo Soininvaarana ja SK:n vaaliennusteen sisuunnuttamana vielä kirjoittamaan viimeiseen blogitukseni vaalien merkityksestä maamme tulevaisuudelle. Maailman nopea muutos on murjonut monia, ja Soininvaara kirjoittaa ymmärtävänsä perussuomalaisten kannattajia, joiden joukossa on paljon oman työpaikkansa puolesta pelkääviä. Maailman muuttuessa on pidettävä huolta siitä, ettei osa kansasta jää muutoksen murjomaksi, mutta paluusta menneisyyteen ei ole ratkaisuksi.

Soininvaara kirjoittaa: ”Moni perussuomalaisten äänestämistä harkitseva ei tosissaan tue heidän tavoitteitaan. Haluaapahan vain näpäyttää päättäjiä. Protesti voi mennä pitkäksi. Sen kanssa voi joutua elämään neljä vuotta. Sivistystä arvostava, vapaamielinen, humaani, kansainvälisesti avoin ja eteenpäin katsova suunta on uhattuna, vaikka perussuomalaisten maanvyörymävoittoa ei tulisi. Perussuomalaisuus on tarttunut myös muihin puolueisiin. Suvaitsemattomat ja autoritaariset mielipiteet ovat nousseet pinnalle myös kokoomuksessa, keskustassa, demareissa ja jopa vasemmistoliitossa.”

Perussuomalaiset on kummallinen yhdistelmä muutosta ja muutosvastarintaa. Ihmisen psykologiassa muutosvastarinta ilmenee mm. informaation torjumisena ja korostuneena itsesuojeluna. Perussuomalaisessa ajattelussa ilmastonmuutokseen, kansainvälisyyteen ja uusiin innovaatioihin liittyvä tieto torjutaan ja politiikassa keskitytään suojelemaan suomalaisia ulkopuolisilta uhkilta, kuten EU:lta, maahanmuuttajilta, lapsia saavilta naispareilta ja vihreiltä. Eduskuntavaalit ovat ennen kaikkea liberaalien ja konservatiivien välinen taistelu. Vihreät on ainoana puolueena sanoutunut irti perussuomalaisesta tavasta tehdä politiikkaa ja puhunut ympäristön ja monikulttuurisuuden puolesta, vaikka ne eivät helpoimpia teemoja olekaan.

Ääni vihreille on ääni sivistyksen ja eteenpäin suuntautuvan yhteiskunnan puolesta. Se on myös ääni vastuullisen ilmastopolitiikan puolesta!

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

torstai 14. huhtikuuta 2011

Luomua, kasviksia ja sesonkiruokaa, kiitos!


sk24.fi Ehdokkaan Uutiset 14.4.2011

Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Naudanlihan hiilijalanjälki on erittäin suuri, broilerien ja sikojen tuotanto-olosuhteet puolestaan ovat eettisesti erittäin kyseenalaisia. Silti suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 30 kg henkeä kohden 1970-luvun alusta ollen nyt noin 76 kg/vuosi. Kasviksia suomalaiset sen sijaan käyttävät huomattavasti alle WHO:n 400 g päivätavoitteen. Vain kolmasosa nuorista syö päivittäin tuoreita kasviksia.

Konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän ruokavalion edistämiseksi olisivat esim. kasvisten, marjojen ja hedelmien alv:n laskeminen. Kasvisruoan käsittelyä elintarvike- ja ravitsemisalan koulutuksessa sekä ruoan eettisten ja ympäristövaikutusten käsittelyä koulun opetussuunnitelmissa tulisi myös lisätä.

Tehoeläintuotantoon liittyy painavia eettisiä sekä ylituotannon ongelma, ja kuluttajat suosivatkin yhä enemmän tuotantotapoja, jotka lisäävät eläinten hyvinvointia. Luomun suosiminen on perusteltua myös siksi, etteivät suomalaisen elintarviketuotannon mahdollisuudet ole suuressa määrässä ja alhaisessa hinnassa vaan laadussa ja eettisessä tuotantotavassa. Tämän huomioi myös maabrändityöryhmä, joka ehdotti että puolet Suomen maataloudesta pitäisi olla luomua vuonna 2030.

Konkreettisia toimenpiteitä luomutuotteiden tarjonnan ja kysynnän edistämiseksi ovat esim. tuotannon eettisyyden mukaan maksettavat maataloustuet, investointi- ja menekinedistämistuet sekä luomutuotteiden arvonlisäveron laskeminen. Myös valtion ja kuntien sitoutuminen luomuhankintoihin antaisi tuottajille selkeän kannusteen panostaa luomuun. Osa suomalaiskunnista onkin lähtenyt mukaan MMM:n Portaat luomuun -ohjelmaan – Porissa asiasta tekemälleni aloitteelle ei toistaiseksi ole valitettavasti lämmetty.

Myös ruoan pakkausmerkinnöissä on näyttävä miten ruoka on tuotettu jotta kuluttajat voivat äänestää lompakollaan. Kloonimerkintää vaatineen lakiesityksen kaatuminen EU:n ministerineuvoston vastustukseen oli erittäin valitettavaa. Kloonieläinten vaikutusta ihmiseen ei ole tutkittu, eikä tiedetä millaisia perinnöllisiä eläintauteja kloonaus saa puhkeamaan. Varmaa sen sijaan on, että eläimet kärsivät kloonauksella tuotetusta luonnottomasta lihasmassasta.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

tiistai 12. huhtikuuta 2011

22000 alle 5v. lasta kuolee joka päivä köyhyyteen


www.sk24.fi Ehdokkaiden Uutiset 12.4.2011

… ja me suomalaiset kitisemme siitä että pankkiautomaatilla joku saattaa epähuomiossa hämääntyä ja vahingossa lahjoittaa euron Planin Koska olen tyttö -kampanjaan. Epähuomiossa lahjoittaneille euro on palautettu ja lahjoituskampanja on nyt keskeytetty. Hävettää suomalaisten puolesta!

Kiistämättä sitä tosiasiaa, että Suomessakin eriarvoisuus, leipäjonot ja lapsiköyhyys ovat kasvussa, uskallan väittää ettei kenenkään elämä ole Suomessa eurosta kiinni. Toisin on asian laita niillä yli miljardilla ihmisellä jotka elävät alle eurolla päivässä!

Emme voi sulkea silmiämme valtavan ihmisjoukon jatkuvalta äärimmäiseltä köyhyydeltä ja aliravitsemukselta ja herätä vain äkillisten katastrofien kohdalla. Kehitysapu on viimein nostettava 0,7 prosenttiin BKT:sta (kuten mm. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo tehneet). Kehitysyhteistyössä erityishuomiota pitää kiinnittää ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamiseen. Ja tytöt on saatava kouluun – joko Planin kampanjalla tai ilman! Yksityishenkilöiden ja yritysten tulee voida vähentää verotuksessa lahjoitukset kehitysapuun, samoin kuin tuet kulttuuriin ja urheiluun. Ja yksityishenkilöiden tulisi lopettaa nurina olemattomista asioista kuten siitä että lahjoittaminen hyväntekeväisyyten on tehty liian helpoksi.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Eurooppaan vai Eurooppaan?


Julkaistu www.sk24.fi Ehdokkaan uutisissa 10.4.2011

Satakunnan Kansa julkaisi tänään Timo Aron analyysin maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden asenteista Ylen vaalikonevastausten perusteella. Olin arvioiduista ehdokkaista Eurooppa-myönteisin, mistä en ollut ollenkaan yllättynyt.

Lähes kaikki aikamme suuret ongelmat – esim. terrorismi, ihmiskauppa, epidemiat, luonnonkatastrofit ja pakolaisvirrat – ylittävät valtioiden rajat. Myös ratkaisuja on tällöin haettava kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Vaikka Suomi on toistaiseksi säästynyt suuremmilta mullistuksilta, emme ole irrallinen saareke globaalissa maailmassa. Suomen on sekä itsensä että globaalin solidaarisuuden nimissä osallistuttava niin katastrofien ennaltaehkäisyyn kuin yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Viime viikkojen keskustelun perusteella voisi äkkiseltään kuvitella Suomen kannattelevan harteillaan koko EU:ta, mutta myös Suomi tarvitsee EU:ta! Eikä vähiten siksi, että suurin osa viennistämme suuntautuu EU:n alueelle.

En ole eurooppalaisen yhteistyön kannattaja vähiten siksi, että Euroopan unioni on kehitysyhteistyön suurvalta, ilmastonmuutoksen torjunnan esitaistelija, ja rauhan ja demokratian esikuva. Kaikilta osin EU-projekti ei kuitenkaan ole onnistunut toivotusti, kuten aiemmin (14.3.) blogitin: Sen sijaan että EU olisi luonut poliittista vastavoimaa globaaleille markkinavoimille, on tähänastinen integraatiokehitys pikemminkin syventänyt kansallisvaltioiden kriisiä. EU on edistänyt pääasiassa sääntelyn purkamista samaan aikaan kun markkinoita korjaavat toimenpiteet ovat loistaneet poissaolollaan. Konkurssiin ajautuneiden maiden tukitoimet ovat myös osoittaneet, että yhteinen rahapolitiikka ilman yhteistä talouspolitiikkaa on mahdotonta. Ratkaisu ei suinkaan ole irrottautuminen koko järjestelmästä vaan syvenevä integraatio. Tosiasiassahan yhteinen talouspolitiikka on jo hyvää vauhtia muotoutumassa, tunnustetaan sitä tai ei.

EU:n on löydettävä yhteinen sävel talouskriisin keskellä. Yksikään jäsenvaltio ei menesty yksin – 27 jäsenmaan koosta, vauraudesta ja yhteistyöstä on kiistatonta hyötyä kun maailma ympärillä muuttuu. Näissä vaaleissa ratkaistaan olemmeko kansainvälinen, ulospäin suuntautuva Suomi vai emme.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Fukushima muistuttaa ydinvoiman riskeistä


Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 6.4.2011
Japanin tapahtumat toivat esiin ne riskit, joita ydinvoimaan liittyy. Useat uhat voivat realisoitua yhtä aikaa, turvajärjestelmät voivat pettää, voi tulla ennakoimattomia uhkia – myös Suomessa. Jo tehtyjen periaatepäätösten tullessa rakennuslupavaiheeseen ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimuksia ja riskiarviointia onkin tarkistettava. Jos voimalat eivät pysty täyttämään kiristettyjä ehtoja, rakennusluvat on evättävä.
Ydinvoiman kannattajat väittävät usein kotimaisen ydinenergian lisäävän turvallisuuttamme vähentäessään venäläisen tuontiydinvoiman osuutta. Totuus kuitenkin on, ettei Venäjä suinkaan luovu voimaloistaan suomalaisen kysynnän vähentyessä. Sen sijaan lisäämme ydinvoiman riskejä Suomessa pystyttämällä lisää voimaloita myös kotimaan kamaralle.
Pääkirjoitus pitää vaihtoehtojen löytymistä ydinvoimalle vaikeana, ellei mahdottomana. Vihreän kasvun mallissa tehostetaan energiankäyttöä, lisätään sähkön kysyntäjoustoa (mikä leikkaa huipputehon tarvetta) ja lisätään uusiutuvaa energiaa. Esim. neljällä suurella biovoimalalla tai 400 modernilla tuulivoimalalla voidaan korvata Loviisan yhden reaktorin vuosituotanto.
Vihreät äänestivät ainoana puolueen niin hallituksessa, valiokunnissa kuin eduskunnassa yksimielisesti lisäydinvoiman rakentamista vastaan. Hallituksesta lähtö valitettavan ydinvoimapäätöksen jälkeen ei olisi muuttanut itse päätöstä, mutta samalla moni muu hallituskauden vihreistä aikaansaannoksista olisi jäänyt saavuttamatta.
Nämä eduskuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa ihmiset voivat antaa äänensä ydinvoiman puolesta tai sitä vastaan. Muista puolueista vain osa on tähän mennessä ilmoittanut selkeästi ydinvoimakantansa äänestäjille.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Perustulon perusfaktat


www.sk24.fi Ehdokkaan Uutiset 4.4.2011
Perusturva on jäänyt rajusti jälkeen ansioiden kehityksestä. Vihreät haluavat korottaa sitä tuntuvasti, vaikka vaikeassa taloustilanteessa jaettavaa onkin niukasti. Perusturvan korotustarpeen lisäksi on tärkeää korjata rakenteita, jotka vangitsevat ihmiset köyhyyteen. Kuten SK uutisoi 4.4., nykyjärjestelmässä pienikin virheliike voi viedä etuudet pitkäksi aikaa. Järjestelmä on kudelma sääntöjä ja poikkeuksien poikkeuksia joiden ääressä masentuu, viimeistään huomatessaan että kaikki yrityksen oman toimeentulon kohentamiseksi ovat tuhoon tuomittuja. Yleishyödyllinen vapaaehtois- ja talkootyö on sentään sallittua tukia menettämättä!
Vihreät haluavat tehdä työnteosta kaikille kannattavaa ja purkaa byrokratialoukut jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksettavalla perustulolla. Perustulomallia pidetään vaikeaselkoisena, epärealistisena ja joutilaisuuteen kannustavana. Se ei ole mitään niistä:
Perustulo on verovapaa, Vihreiden mallissa 500 € suuruinen etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Perustulo ei tule yhtään nykyistä sosiaaliturvaa kalliimmaksi, koska se käytännössä korvaa nykyiset sosiaaliturvan minimietuudet, ja keski- ja suurituloisilta se verotetaan pois ilman että käteen jäävät ansiot muuttuvat. Vain pienituloisten ansiot kasvavat, mikä katetaan hallinnon keventymisellä, verovähennystarpeen pienenemisellä ja pääomaverotuksen korotuksella.
Verotusta muutetaan mallissa niin, että alle 5000 € kuukausituloista verotetaan 39 %, 5000 € ylittävistä tuloista 49 %. Näin ollen esim. 1000 € ansaitsevalta verotettaisiin 390 € (käteen 610 €), mutta lisäksi maksettava 500 € perustulo nostaisi käteen jäävän summan 1110 euroon kannustaen pienipalkkaisen ja/tai osa-aikaisen työn vastaanottamiseen (todellinen v eroprosentti -11 %). Vastaavasti esim. 5000 € tuloista maksetaan veroa 1950 €; 500 € perustulo huomioiden käteen jäisi kuitenkin 3550 € (todellinen veroprosentti 29 %). Edellä esitetty veroprosentti on valtakunnallinen keskiarvo todellisen prosentin riippuessa asuinkunnasta (kuten nykyäänkin).
Perustulon avulla sosiaaliturva yksinkertaistuisi ja syrjäytyneiden määrä vähenisi, työn vastaanottaminen tulisi kannattavaksi kaikissa olosuhteissa, yritysten perustamisen kynnys madaltuisi, pienten lasten vanhempien mahdollisuus vähentää työaikaa helpottuisi, ja työ- ja sosiaalihallinnossa vapautuisi resursseja paperin pyörittämisestä asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen.

Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)