Yliö / Satakunnan Kansa 1.11.2011
Ammattikorkeakouluissa on alkamassa raju supistusohjelma. Samaan aikaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä alueen keskeisten toimijoiden kanssa halutaan kehittää. Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Yliopistokeskuksilta odotetaan tiivistä yhteyttä emoyliopistojen toimintaan sekä alueen tarpeita palvelevaa koulutusta ja tutkimusta. Yliopistokeskuksista halutaan tehdä ”palvelualustoja, joiden kautta yliopistot osallistuvat alueen kehittämistyöhön”. Toivon mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) huomioi emoyliopistojen alueellisen kehittämistyön myös niiden rahoituksen mittareita määrittäessään.
Hallituksen korkeakoulupoliittisten linjausten mukaan yliopistokeskusten toimintamahdollisuudet turvataan ja rahoitus säilyy nykyisellään. Yliopistojen koulutustarjonnan kokonaismäärässä ei ole samanlaisia leikkaustarpeita kuin ammattikorkeakoulutuksessa. Vaikka yliopistokeskusten pullat ovat siis melko hyvin uunissa, kehitystyötä on jatkettava ja reaktioherkkyyttä parannettava. OKM:n lisäksi myös emoyliopistot vaativat yliopistokeskuksilta vakuuttavia näyttöjä.
OKM:ssä on innostuttu ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten keskittämisestä samalle kampukselle. Yliopistokeskusseminaarissa Kajaanissa viime viikolla puhunut korkeakouluneuvos Ari Saarinen piti ideaalina Seinäjoen mallia, jossa samalla kampuksella toimivat edellä mainittujen lisäksi muutkin innovaatiojärjestelmän toimijat. Jos SAMK:n ja yliopistokeskuksen yhteiskampus toteutuisi Porissa, olisi Puuvillassa kasassa todellinen dream team: korkeakoulujen lisäksi maakuntaliitto, maakuntalehti, iso joukko pk-yrityksiä, julkisia palveluja (mm. Pohjois-Porin neuvola) ja mahdollisesti iso kauppakeskus – innovatiivisempää osaamisympäristöä ja ”alueellista palvelualustaa” on vaikea kuvitella.
Fyysisellä läheisyydellä on aidosti yhteistyötä lietsova vaikutus: esim. Satakunnan Kansan ja Prizztech Oy:n muutto Puuvillaan on helpottanut ja lisännyt yhteistyötämme tuntuvasti. Tutkijamme ovat päässet kertomaan tutkimushankkeistaan omin sanoin talossa kiertäneille toimittajille, lounasravintolassa tapahtuu päivittäin spontaaneja kohtaamisia, vietämme yhteistä lukuvuoden avajaispiknikkiä, joulumatineaa jne. Kahtena kesänä olemme yhdessä nostaneet hyvällä menestyksellä satakuntalaisteemoja SuomiAreena-keskusteluihin Puuvillan puistossa.
SAMK ja yliopistokeskus tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä monella alueella. Tutkimuksen painoalat ovat lähellä toisiaan, joustava opinto-oikeus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen/korkeakoulujen tarjonnasta, koulutusmarkkinoinnissa rakennetaan yhteistä SIIVU-brändiä, opiskelijajärjestöillä on yhteinen Opiskelijatalo jne. ”Yhteen muutto” olisi siis luonteva seuraava askel. Kuten Satakunnan korkeakoululaitoksen strategiassa todetaan, voimien tarkoituksenmukaisella yhdistämisellä varmistetaan monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen pysyvyys alueella.
