Alustus Porin seudun ympäristöseuran ry:n ehdokaspaneelissa 9.11.2006
Naturan hoito- ja käyttösuunnitelmasta Porin Preiviikinlahdella:
Tuoreen tutkimustiedon mukaan 50% maapallon maapinta-alasta on jo ihmisen muovaamaa. Näin ollen Naturan kaltaiset, luonnonperintömme suojeluun pyrkivät hankkeet ovat mitä kannatettavimpia. Preiviikinlahdella Natura-ohjelman toteuttamisen ongelma tuntuu olevan ennen kaikkea viestinnällinen: Paikallinen media on toiminut äänitorvena äänekkäimmille Natura-vastustajille, ottaen itsekin rivien välistä kantaa, ja esitellen problematiikka kaiken kaikkiaan hyvin yksipuolisesti.
Naturan imago-ongelma on tosin syntynyt jo aikaisemmin mm. maanviljelijöiden leimatessa hankkeen jo lähtökuopissaan turhanpäiväisiksi rajoituksiksi, jotka vieläpä tulevat kaiken pahan alkulähteiltä – Brysselistä. Tätä argumentointilinjaa on ollut helppo muidenkin seurata ja vedota mm. AYK:ien paikallistuntemuksen puutteeseen. Naturaa siis vihattiin Suomessa ja Preiviikissä jo ennen kuin tajuttiin että Natura2000 –verkostoehdotus koostuu 97-%:sesti olemassa olevista luonnonsuojelualueista, eikä luonnonsuojelualueiden – kuten Preiviikin – sisällyttäminen verkostoon muuta suojelun suunniteltua toteuttamista.
Palatakseni Natura-viestintään, Preiviikissä Naturan minimivaateet asianomaisten kuulemiseksi on jopa ylitetty, toisin kuin on annettu ymmärtää: yleensä ehdotuksista kuullaan maanomistajia ja alueisiin kohdistuvien erityisoikeuksien haltijoita; Preiviikin tapauksessa myös alueen käyttäjille haluttiin antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Ristiriitaista olikin, että juuri tällainen yleinen kuulemistilaisuus otsikoitiin lehdessä ”Paikallistuntemuksen puute sapettaa”. Tosiasia on, että vesilintujen mestästystä pyritään rajoittamaan; metsästys sallittaisiin kuitenkin jatkossakin Kokemäenjoen suistossa, joka on Suomen parhaita lintuvesiä. Metsästyksen osalta on lisäksi syytä muistaa, että Preiviikissä asuu myös iso ja hiljainen joukko ihmisiä jotka eivät missään tapauksessa halua kuulla pyssyjen pauketta.
Tulevaisuuden energiamuodoista:
Mitä tulee tulevaisuuden energiamuotoihin, hyvä lähtökohta on NASAn tutkija James Hansenin hiljattain esittämä ukaasi: Meillä on 10v aikaa reagoida ilmastonmuutokseen ellemme halua mm. hukkua Pohjoisen napajään sulavesiin. Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern säesti hiljattain Hansenia esittäen tutkimustuloksensa joiden mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin se tuhojen korjaaminen.
Ilmastolliset kauhuskenaariot johtuvat pääosin kasvihuonekaasuista: Jotkut väittävät edelleen sitkeästi, että nykyinen ilmaston lämpeneminen on osa ns. ”luonnollista sykliä – jatkoa keskiajan lämpöaallolle ja sitä seuranneelle pikkujääkaudelle. Kyseinen sykli johtuu mm tulivuori- ja aurinkoperäisistä muutoksista, jota eivät kuitenkaan pysty selittämään teollisen vallankumouksen alusta alkanutta rakettimaista keskilämpötilannousua. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässämme on sen sijaan noussut yksi yhteen keskilämpötilannousun kanssa.
Jos haluamme torjua pahimmat ilmastoskenaariot, meidän on siis radikaalisti vähennettävä fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyviä CO2-päästöjä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Vähäpäästöisiä energianlähteitä ovat uraani sekä uusiutuvat energianlähteet kuten aurinko, tuuli, vesi- ja bioenergia.
Näistä uraani tarjoaa nopeimman helpotuksen energiapulaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, uhkaako meitä todella energiapula tai edes jatkuva energiankulutuksen kasvu. Kyse on siitä, mitkä ”itsestäänselvyydet” allekirjoitetaan ja miten niihin reagoidaan sekä suhtautumisestamme talouskasvun autuaaksi tekevyyteen. Huomioiden elinkeinorakenteemme palveluvaltaistumisen, teollisen toiminnan ulosliputuksen ja tuotantolinjojen kasvavan energiatehokkuuden, en jaksa uskoa teollisuuden loputtomasti kasvavaan energiantarpeeseen.
Yksityistalouksissa voi olla sikäli energiankasvupotentiaalia ettei joka huushollissa vielä ole useampaa läppäriä raksuttamassa yötä päivää auki (ennen kaikkea yhden hengen taloudet, pidentyneet työmatkat, vaurauden tuomat lisäneliöt ja sähkösyöpöt kodinkoneet vievät pohjaa ekotavoitteilta). Energiatehokkaita kodinkoneita kehittämällä ja tiedottamalla kotitalouksienkin energiankulutuksen kasvu saataisiin varmasti hillittyä. Ellei valtio anna väärää signaalia rakentamalla sitä mukaa ”muka-halpaa” ydinenergiaa kun kysyntä kasvaa.
Jos näin ollen energiankulutuksessa ei olisi odotettavissa suurempaa piikkiä, voitaisiin maltillinen lisäenergian tarve varmasti tyydyttää uusiutuvalla tuuli- ja bioenergialla, jotka lisäävät energianhuollon omavaraisuutta, eivät sisällä turvallisuusriskejä eivätkä uhkaa loppua (kuten uraani); lisäksi työllistävä peltoenergia turvaisi maaseudun elinkelpoisuuden. Suomen Gallupin keväällä tekemän tutkimuksen mukaan peräti 88 % haastatelluista lisäisikin bioenergian ja 83 % tuulivoiman käyttöä sähköenergialähteenä, ydinenergian lisärakentamista tuki 51 % haastatelluista. Jokainen lisäeuro ydinvoimaan on valitettavasti pois uusiutuvilta.
