Mielipidekirjoitukset / Satakunnan Kansa, 29.5.2012
Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli sai valitettavan vähän palstatilaa SK:n artikkelissa ”Tieteen pikku apurit” (27.5.2012), jossa annettiin turhan ongelmaton kuva eläinkokeista. Jutussa laboratoriokaneilla oli nimet, ja eläintenhoitaja Suvi ”oli tehnyt niiden elämästä mahdollisimman huoletonta”.
Tieteen ja tutkimuksen nimissä eläimille aiheutetaan huomattavaa kärsimystä. Esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyystestien aiheuttamat koe-eläinten myrkytyskuolemat ovat usein erittäin tuskallisia; niitä voi edeltää mm. kouristuksia, sisäisiä verenvuotoja ja pahoinvointia. Johtuen hoitajien vähäisestä määrästä suhteessa eläimiin, oireilua ei aina huomata ajoissa.
Kivun mekanismeja puolestaan tutkitaan mm. aiheuttamalla eläimille hermovammoja. Alkoholi- ja huumausainetutkimuksissa eläimistä tehdään alkoholisteja tai narkomaaneja. Urheilulääketieteen kokeissa eläimille annetaan anabolisia steroideja ja hormoneja, ja rasitetaan niitä sen jälkeen äärimmilleen. Kuolinsyytutkimusta on tehty hukuttamalla ja palelluttamalla eläimiä. Koe-eläinten kärsimyksiä pahentavat ahtaat ja virikkeettömät tilat.
Juttuun haastateltu koe-eläinkeskuksen johtaja ei usko eläinkokeilla vaihtoehtoisten menetelmien lyövän läpi hänen elinaikanaan. Vaihtoehtoisten menetelmien käyttö kuitenkin lisääntyy koko ajan eläinsuojelujärjestöjen painostuksen ansiosta. Kudosviljelytekniikat eli in vitro -tutkimus on merkittävin tutkimusmenetelmä eläinkokeita korvaavista vaihtoehdoista. Ihmiskudoksia voidaan ottaa tutkimuskäyttöön esimerkiksi leikkauksien yhteydessä, kudosnäytteitä otettaessa sekä kasvatettaessa kudosta laboratoriossa. Soluviljely on lisännyt merkittävästi ymmärtämystä esim. syövän mekanismeista, Parkinsonin taudista ja AIDSista.
Kudosviljelytutkimuksissa käytetään vielä usein eläinsoluja. Ihmissoluja käyttämällä voitaisiin välttää eri lajien käytön aiheuttamat ongelmat tulosten tulkinnassa. Ihmiskudosten saatavuutta voi jokainen edistää esim. allekirjoittamalla Juliana von Wendtin säätiön jakaman kudosluovutuskortin. Ihmisten itsensä tutkimista olisi mahdollista lisätä myös tutkimalla vapaaehtoisilla, jotka esim. työnsä kautta altistuvat tietyille aineille.
Suomi on valitettavasti vaihtoehtomenetelmien rahoituksessa EU:n häntäpäässä. Alkuvuodesta 2009 Tampereelle avattiin Suomen ensimmäinen Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille. Rahoitusta keskukselle ei saatu valtiolta, vaan keskuksen rahoittivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus. Tampereella eläinkokeita korvaavissa menetelmissä käytetään erityisesti ihmissoluja, joita saadaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tutkimuskudospankista. Tampereen yliopiston solututkimuskeskuksessa on jo useita vuosia tehty kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, jonka tulokset ovat tarkasti sovellettavissa ihmisiin, sillä tutkimukset tehdään ihmiskudoksella, eikä esimerkiksi hiiren elimistössä.
