Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa 15.7.2012
Satakunnan Kansa kertoi 10.7. lehdessä Vampulaan suunnitteilla olevasta 2000 minkin tarhasta.”Kettutytöt ja muut aktivistit” eivät artikkelin mukaan huoleta hankkeen puuhamiehiä. Sen sijaan heidän olisi syytä ottaa huomioon eurooppalainen eläinsuojelukehitys, joka on ollut erityisen nopeaa turkistarhauksen kohdalla. Turkistarhausta on arvosteltu jo pitkään. Kritiikin kohteena on ollut eläinten pitäminen oloissa, joissa hyvinvointia tai lajityypillisiä tarpeita ei voida toteuttaa. Lisäksi eläinten kasvattamista ja tappamista pelkästään turkisten tuottamista varten pidetään yhä laajemmin eettisesti kestämättömänä.
Yhä useammassa Euroopan maassa turkistarhaus onkin kielletty kokonaan tai turkiseläinten hyvinvoinnille on asetettu vaatimuksia, jotka johtavat käytännössä taloudellisesti kannattavan turkistarhauksen loppumiseen. Suomessakin turkistilojen määrä on laskenut 1980-luvun 6000 tarhasta noin 1000 turkistarhaan suhdanteiden seurauksena.
Tämän vuoden maaliskuusta alkaen vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on ollut oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Eduskunnalla on velvoite ottaa aloite käsiteltäväksi. Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat laatineet kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Allekirjoitusten kerääminen aloitettiin toukokuun puolivälissä. Jo yli 20 000 henkilöä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, ja sitä tukevat mm. Demarinuoret, Vasemmistonuoret ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto.
Vetoaminen siihen, että turkistarhaus on Suomessa vähemmän epäeettistä kuin Kiinassa tai Venäjällä, ei tee toiminnasta eettisesti kestävää. Samalla logiikalla voisi vaatia lapsityövoiman hyväksikäytön sallimista, koska ”Suomessa lapsityöläisistä huolehdittaisiin paremmin kuin vähemmän kehittyneissä maissa”. Toisekseen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan turkistarhoilla on paljastunut useita törkeitä eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä. Kolmanneksi turkistarhauksen peruskäytännöt mm. Kiinassa on omaksuttu juuri länsimaista ja esimerkiksi suomalaiset ovat jakaneet turkistarhausoppejaan kiinalaisille.
Joskus kuulee väitettävän, että vaatimus turkistarhauksen kieltämisestä on vastuuton, koska kyseessä on laillinen, työllistävä elinkeino. Se ettei laillista elinkeinoa voisi lailla kieltää, on puhdasverinen kehäpäätelmä. Mitä tulee työllistävyyteen, MTT:n vuonna 2008 tuottaman raportin ”Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa” mukaan turkistarha työllistää suoraan keskimäärin vain 0,7 henkilöä tarhaa kohden (700 täysiaikaista työvuotta). Vain 40 % tiloista on päätoimisia turkistarhoja, muilla tiloilla kyse on sivuelinkeinosta. Myös tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista. Valmiuksia muille aloille siirtymiseen siis on ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia.
Ylikännön (SK 10.7.) mukaan turkistarhaus vähentää fosforia Itämerestä. MTT julkaisi vuonna 2011 raportin, jonka mukaan turkisten tuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vertailumateriaalien tuotanto. Lisäksi turkistuotannon happamoittavat päästöt olivat raportin mukaan huomattavan korkeat. Paikallistasolla myös turkistarhauksen rehevöittävät vaikutukset voivat olla merkittävä ympäristöhaitta.
Turkiseläinten merkittävät hyvinvointiongelmat, turkistarhauksen ympäristövaikutukset sekä muualla Euroopassa tehdyt lainsäädännölliset päätökset tukevat turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla. Turkisturhaus on yksinkertaisesti jäänne ajalta, jolloin tupakointi oli terveellistä, viina viisasten juoma ja Kekkosella karvahattu! Samanmieliset voivat käydä allekirjoittamassa kansalaisaloitteen netissä tai 19.7., jolloin kampanja-aktiivit liikkuvat Porin keskustan alueella noin klo 14-18.
