Mielipidekirjoitus (Satakunnan Kansa, 16.2.2006)
16.2. vietetään Kioto-ilmastosopimuksen juhlapäivää. Euroopan unionissa on siis käyty nyt vuosi päästökauppaa. Tällä tarkoitetaan tietynkokoisten tuotantolaitosten lupaa ”päästää” ilmaan kasvihuonekaasuja: alkuvaiheen tarkastelussa puhutaan vain hiilidioksidipäästöistä. Toistaiseksi päästökauppojen lopullisesta mahdollisesta hyödystä ei ole vielä näyttöä. Kuluttaja on joutunut kokemaan sen vaikutuksen kohoavina energiamaksuina.
Näin on käymässä myös Satakunnassa. Viimeksi Pori Energia ilmoitti uusista sähköenergian hinnankorotuksista. Perusteista voidaan olla erikin mieltä: saihan laitos (+ Porin Lämpövoima) aikanaan valtioneuvoston päätöksellä ilmaiseksi n. 90 % päästöoikeuksia budjetoimaansa päästömäärään verrattuna. Nyt laitos siirtää osan tästä ilmaisesta hyödystään kuluttajan maksettavaksi.
Yksi perusteista hinnankorotukseen on turpeella tuotetun sähkön pienvoimalatuen poistuminen. Valitettavasti turve lasketaan kuuluvaksi fossiilisten polttoaineiden joukkoon eli sen käyttö energiantuotantoon lisää tarvetta hankkia lisää päästöoikeuksia. Näin ollen ponnistelut pitäisikin suunnata energiaraaka-aineisiin, jotka eivät edellytä velvoitteita lisäpäästöoikeuksien ostamiseen.
Hintaohjaus alkaa purra
Jotain positiivistakin on seurannut kohonneesta energian hinnasta eli bioenergian tuotanto vielä ehkä vaatimattominkin menetelmin on alkanut kiinnostaa sekä energian käyttäjiä että sen tuottajia. Vaikka eduskunnan ydinvoimalapäätöksen liitetty risupaketti ei olekaan toteutunut, ovat monet metsänomistajat huomanneet tärkeäksi alkaa korjata talteen yhä tarkemmin harvennushakkuiden yms. jätteet toimitettavaksi sopiviin polttolaitoksiin.Myös pienrakentajalle tarjoaa tämän päivän tekniikka luonnollisen avun haitallisten päästöjen vähentämiseen. Uudet omakotitalot olisi järkevintä varustaa maalämmöllä, varaavalla puulämmitteisellä takalla ja tarpeen mukaan ilmalämpöpumpuilla. Sijoittamalla vanhaan sähkölämmitystaloon noin 2000 euroa saa hankittua ilmalämpöpumpun, joka kulutustavasta riippuen saattaa maksaa itsensä takaisin kolmen- viiden vuoden kuluessa.
Sokeritehtaatkin ilmastotalkoisiin
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on lupaillut uusia investointitukia ensi vuoden alkuun, jolloin peltobioenergian talteenottoa voitane kehittää. Kyseeseen tulisi esimerkiksi ruokohelpin, energiakauran ja vastaavien poltettavaksi kelpaavien ja suhteellisen paljon energiasisältöä olevien viljeltävien kasvien korjuu, varastointi ja polttoratkaisut. Kuopion Haapaniemen voimalaitoksella viime vuoden lopulla tehty koepoltto, jossa turpeen joukkoon oli lisätty ruokohelpettä , onnistui moitteettomasti. Polttotekniikkaa ja raaka-aineen kosteuspitoisuutta pitää kuitenkin selvittää ruokehelpeen laajempaa käyttöä ajatellen.Satakunnan monet kesannolla olevat peltoaukeamat voitaisiin nopeastikin saada hyötykäyttöön juuri energiakasvien avulla. Tässä yhteydessä kannattaa myös miettiä viljelyn suuntaamista sellaisiin tuotteisiin, jotka toisivat valtiovallan muuttaessa energiapolitiikkaansa apua autojen päästöjen vähenemiseen. Tehty päätös toisen sokeritehtaan lopettamisesta tulisi kokea juurikasviljelijöiden ja Sucros Oy:n mahdollisuutena aloittaa polttoaine-etanolin suurimittainen valmistus, jotta EU:n energialinjaus biopolttoaineiden kohdalla täyttyisi.
Hyviä hankkeita menossa maakunnassa
Ilmastoa suojelevia muita eri vaiheessa olevia ratkaisuja löytyy maakunnastamme paljon. Porin kaupunki on kertonut haluansa olla johtava tuulivoiman tuottaja maassamme. Jo nyt käytössä olevat voimalat ovat saamassa vahvistusta Tahkoluotoon pystytettävistä kolmesta tuulivoimalasta ja ensi viikolla esitellään Hyötytuuli Oy:n suunnitelmia merelle Reposaaren ulkopuolelle ajatellusta tuulivoimalapuistosta. Toteutuessaan laajempana vaihtoehtona se toisi merelle 32 uutta tuulivoimalaa. Hyötytuuli Oy:lle onkin annettava täysi tunnustus tästä rohkeasta päätöksestä.Raumalla UPM:n jätteenpolttolaitos käyttää tehokkaasti prosesseissa syntyneet jätteet muuttaen ne energiaksi. Köyliössä Hallavaaran jätekeskus pystynee hyödyntämään elintarviketeollisuuden jätteet valmistamalla biokaasua määrän, joka vastaa miljoonaa öljylitraa vuodessa. Honkajoelle ollaan rakentamassa kokonaista kasvipuutarharypälettä, joka ammentaa tarvitsemansa energian ei fossiilisista polttoaineista. Luvian Hangassuon kaatopaikkakaasu on mahdollista ottaa hyötykäyttöön. Monet pientilojen omistajat edesauttavat omilla energiaratkaisuillaan ilmastomme puhtaana säilymistä.
Uusien ratkaisujen löytyminen ja niiden edelleen kehittäminen on pitkälti valtiovallan rahoitustoimenpiteistä kiinni. Maakunnassamme ovat tietyt ratkaisut jo käytössä, nyt kysymys on vain vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöönotosta.
Maria Väkiparta, Tapio Meri, Jenni Sainala, Kati Harmaala, Sarianne Karikko
