torstai 15. marraskuuta 2012

Kirkasotsaisen maailmanparantajan tunnustuksia

Julkaistu myös Pori NiceAID -blogissa 15.11.2012

Mustavalkoiseen ajatteluun taipuvainen maailmanparantaja joutui UNICEFin kenttämatkalla Nepalissa realiteettien äärelle:

Asioilla on aina kaksi (osa-)puolta

Länsi-Nepalin syrjäisimmillä vuoristoalueilla naiset joutuvat kuukautisten ajaksi navettaan jotta eivät ”saastuttaisi” muita. Myös koulutetut kaupunkilaisnaiset kunnioittavat perinteitä ja uskomuksia siinä määrin etteivät mene kuukautisten aikana keittiöön ”saastuttamaan” ruokaa eivätkä ”tapa” huonekasveja koskemalla niihin. Taikauskoista eristystä ja syrjintää kauhistellessamme Oxfordissa opiskellut naispuolinen paikallisoppaamme muistutti, että monelle kotitöistä yksin vastaavalle nepalilaisnaiselle on helpotus saada neljän päivän vapautus raadannasta. Kirkasotsainen maailmanparantaja ymmärsi että asioissa on monta puolta.

Nepalissakin alkoholi lisää perheväkivaltaa. Jos nainen kieltäytyy kunniasta humalaisen miehensä vaatiessa aviollisia ”oikeuksiaan”, nyrkki saattaa puhua. Paikallisoppaamme kertoi miten hän erään projektin yhteydessä päätti opettaa perheväkivallasta kärsineille kouluttamattomille naisille muutamia biologisia perusasioita. Hän uskoi oppiessaan nauttimaan kehostaan ja kumppanistaan naiset ehkä välttyisivät muutamalta selkäsaunalta. Kirkasotsainen maailmanparantaja ymmärsi että joskus voi tulla puolitiehen vastaan, vaikka tekisikin mieli yksinkertaisesti hirttää väkivaltaiset miehet munistaan. Samalla tietysti pitää miettiä miksi miehet juovat, ehkäistä juomista ja opettaa miehille väkivaltaa parempia tapoja purkaa turhautumistaan.


Ehdottomia ratkaisuja ei ole

Kävimme keskisuuren Biratnagarin kaupungin lapsityöläisten iltapäiväkoulussa. 10-18 -vuotiaat lapset kertoivat vuorollaan työtehtävistään: he korjaavat elektroniikkaa, toimivat koti- tai myymäläapulaisina, korjaavat satoa, ompelevat, kantavat tai kuljettavat tavaroita. He eivät tuntuneet erityisen murheellisilta kertoessaan työpaikoistaan. Sen sijaan heidän silmänsä loistivat kun he kertoivat miten heidän tulevaisuudensuunnitelmansa olivat muuttuneet iltapäiväkoulun myötä. Yksi halusi poliisiksi, toinen sairaanhoitajaksi, kolmas tanssinopettajaksi ja neljäs lääkäriksi. Kirkasotsainen maailmanparantaja ymmärsi kuinka tärkeää on tehdä pieniä parannuksia lapsityöläisten työoloihin ja kouluttaa heitä työnteon ohella, eikä vain uppiniskaisesti vaatia lapsityövoiman välitöntä kieltämistä. Hallituksia pitää toki painostaa lapsityövoiman kieltävään ja vähintään lapsityöläisten asemaa parantavaan lainsäädäntöön, mutta toimeenpanoa ja valvontaa sekä tapojen ja tottumusten muuttumista odotellessa pitää tehdä kaikki voitava lapsityöläisten hyväksi.

Muutama vuosi sitten Nepalissa paljastui kansainväliseen adoptioon liittyvä väärinkäytös. Länsimaalainen toimittaja tekeytyi adoptoijaksi ja etsi muutamasta lastenkodista puolivuotista nepalilaistyttöä adoptoitavaksi. ”Toiveita vastaavaa” lasta ei sillä hetkellä löytynyt, mutta toimittajaa pyydettiin tulemaan seuraavana päivänä uudelleen... Asiasta syntyi valtava skandaali, eikä Nepalista tällä hetkellä adoptoida lapsia ulkomaille. Kirkasotsainen maailmanparantaja ymmärsi että aina kun on kysyntää, ilmaantuu myös tarjontaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti