(kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 28.11.2016)
Toimittaja Susan Chira kirjoitti The New York Timesissa (12.11.) kiinnostavan vaalien jälkeisen analyysin naisten välisestä solidaarisuudesta, joka on hänen mukaansa aina ollut pelkkä myytti. Vaikka Hillary Clinton korosti naisäänestäjiin yli puoluerajojen vetoavia teemoja, 53 prosenttia valkoisista naisista ja peräti 62 prosenttia matalasti koulutetuista valkoisista naisista äänesti Donald Trumpia.
Naisäänestäjät eivät identifioidu vain sukupuoleen, vaan muun muassa sosiaaliluokkaan, etniseen ryhmään, ja politiikan tutkijoiden mukaan vaaleissa ennen kaikkea puolueeseen.
Republikaaninaiset äänestävät ensisijaisesti republikaania, eivät naista. Heidän vaakakupissaan painoi näissä vaaleissa huoli maahanmuutosta, terrorismista ja työpaikkojen katoamisesta, joihin Trump tarjosi heidän mielestään parempia lääkkeitä. Miesäänestäjillekin sosiaaliluokka ja etnisyys olivat sukupuolta tärkeämpiä. Valkoisista miehistä 63 prosenttia äänesti Trumpia, mustista miehistä 80 prosenttia Clintonia.
Äänestivätkö naiset rationaalisesti keskittyessään asiaan eivätkä sukupuoleen? Uskoivatko pienituloiset työläiset ja naiset murskaavansa valtaapitävät äänestämällä miljonääriä ja avoimen naisvihamielistä miestä? Poliittinen eliitti sai ehkä näpäytyksen mutta toisenlaista valtaa edustavien eli suurituloisten ja miesten asema vain vahvistui.
On merkillepantavaa , miten moni nainen kokee poliittisen eliitin tai globalisaation sortavan heitä. Samaan aikaan moni nainen on täysin sokea tai ainakin välinpitämätön naisia alistaville rakenteille ja toimintatavoille, ja osallistuu niiden ylläpitoon esimerkiksi vastustamalla aborttia tai naispappeutta.
78 prosenttia Trumpia äänestäneistä naisista myönsi ehdokkaan naisia halventaneiden lausuntojen häirinneen. Monelle naiselle Trumpin seksismiä suurempi synti oli kuitenkin Clintonin ”robottimaisuus” ja ”kierous”. Valtaa tavoitteleva mies on kunnianhimoinen, valtaa tavoitteleva nainen epäluotettava ja epäaito. Pitkä ura politiikassa kääntyi Clintonille taakaksi.
Clinton ei hävinnyt vaaleja ensisijaisesti sukupuolensa vuoksi. Silti on oireellista, että äärimmäisen kokenut ja pätevä nainen ei tule valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka vastassa on kokematon, epäpätevä ja täysin arvaamaton mies.
Kirjoittaja kannustaa äänestämään aina pätevintä
Toimittaja Susan Chira kirjoitti The New York Timesissa (12.11.) kiinnostavan vaalien jälkeisen analyysin naisten välisestä solidaarisuudesta, joka on hänen mukaansa aina ollut pelkkä myytti. Vaikka Hillary Clinton korosti naisäänestäjiin yli puoluerajojen vetoavia teemoja, 53 prosenttia valkoisista naisista ja peräti 62 prosenttia matalasti koulutetuista valkoisista naisista äänesti Donald Trumpia.
Naisäänestäjät eivät identifioidu vain sukupuoleen, vaan muun muassa sosiaaliluokkaan, etniseen ryhmään, ja politiikan tutkijoiden mukaan vaaleissa ennen kaikkea puolueeseen.
Republikaaninaiset äänestävät ensisijaisesti republikaania, eivät naista. Heidän vaakakupissaan painoi näissä vaaleissa huoli maahanmuutosta, terrorismista ja työpaikkojen katoamisesta, joihin Trump tarjosi heidän mielestään parempia lääkkeitä. Miesäänestäjillekin sosiaaliluokka ja etnisyys olivat sukupuolta tärkeämpiä. Valkoisista miehistä 63 prosenttia äänesti Trumpia, mustista miehistä 80 prosenttia Clintonia.
Äänestivätkö naiset rationaalisesti keskittyessään asiaan eivätkä sukupuoleen? Uskoivatko pienituloiset työläiset ja naiset murskaavansa valtaapitävät äänestämällä miljonääriä ja avoimen naisvihamielistä miestä? Poliittinen eliitti sai ehkä näpäytyksen mutta toisenlaista valtaa edustavien eli suurituloisten ja miesten asema vain vahvistui.
On merkillepantavaa , miten moni nainen kokee poliittisen eliitin tai globalisaation sortavan heitä. Samaan aikaan moni nainen on täysin sokea tai ainakin välinpitämätön naisia alistaville rakenteille ja toimintatavoille, ja osallistuu niiden ylläpitoon esimerkiksi vastustamalla aborttia tai naispappeutta.
78 prosenttia Trumpia äänestäneistä naisista myönsi ehdokkaan naisia halventaneiden lausuntojen häirinneen. Monelle naiselle Trumpin seksismiä suurempi synti oli kuitenkin Clintonin ”robottimaisuus” ja ”kierous”. Valtaa tavoitteleva mies on kunnianhimoinen, valtaa tavoitteleva nainen epäluotettava ja epäaito. Pitkä ura politiikassa kääntyi Clintonille taakaksi.
Clinton ei hävinnyt vaaleja ensisijaisesti sukupuolensa vuoksi. Silti on oireellista, että äärimmäisen kokenut ja pätevä nainen ei tule valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka vastassa on kokematon, epäpätevä ja täysin arvaamaton mies.
Kirjoittaja kannustaa äänestämään aina pätevintä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti