Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 21.1.2011
Lähes kaikki pienten lasten äidit ovat Suomessa lyhyen aikaa kotihoidon tuen varassa. Pitkään kotihoidon tukea käyttävät tuoreen tutkimuksen mukaan useimmin ne äidit, joiden työura on niukka ja työllistyminen vaikeaa. Näistä äideistä jopa 40 % jää kotihoidon tuen päättymisen jälkeen työttömäksi.
Kotihoidontuki on nykyisellään kankea ja köyhdyttää erityisesti naisia. Esimerkiksi Norjassa kotihoidon tukea voidaan nostaa osittaisena ja lapsi voi olla samalla osa-aikaisessa päivähoidossa. Suomessa käytössä oleva osittaisen hoitovapaan järjestelmä on käytännössä mahdoton muille kuin vakituisessa työsuhteessa jo ennen lapsen syntymää oleville vanhemmille. Joustavammat osa-aikaratkaisut vähentäisivät pienten lasten äitien taloudellista ahdinkoa ja helpottaisivat siirtymistä takaisin työmarkkinoille kotihoitojakson jälkeen.
Samaan aikaan kun työttömyys kurjistaa toisia lapsiperheitä, työssä käyvät vanhemmat puskevat yhä pidempiä päiviä. Sesonkityö, keikkatyö, yötyö, iltatyö ja viikonlopputyö ovat lisääntyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia töitä vuodessa, esimerkiksi Hollannissa vain 1 389 tuntia (ero 45 työpäivää). Ero johtuu pääosin siitä, että Hollannissa työsuhteista 37 % on osa-aikaisia, Suomessa 12 %.
Jotta pienten lasten vanhempien ei tarvitsisi olla työelämän käytettävissä yötä päivää, elinikäisten työurien pidentämisen vastapainona työntekijöille voisi antaa enemmän mahdollisuuksia lyhentää vuosittaista työaikaansa esim. omien lastensa hoitajina.
Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti