perjantai 1. lokakuuta 2010

Yleisen asevelvollisuuden perusteet syytä kyseenalaistaa


Mielipidekirjoitus (Satakunnan Kansa, 1.10.2010)
SK vaatii pääkirjoituksessaan (22.9.) puolustusvoimille lisää rahaa. Lehden lievästi ontuvan päätelmän mukaan ”vastuullisten poliitikkojen on säilytettävä yleinen asevelvollisuus puolustuksemme kivijalkana, koska se sopii Suomelle”. Myös Siilasmaan työryhmän eilen (28.9.) julkistettu raportti päätyy suosittamaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.
Yleistä asevelvollisuutta pidetään edullisena keinona järjestää puolustus. Kuten Siilasmaan raporttikin huomioi, asevelvollisten menettämien työtulojen aiheuttama kansantaloudellinen kustannus on huomattava (noin prosentti BKT:sta) ja työuran aloittaminen saattaa viivästyä pahimmillaan pari vuotta. Ammattiarmeijan kustannukset olisivat laskelmien mukaan lähes kaksinkertaiset, mutta Vihreiden esittämä valikoiva, sukupuolineutraali asevelvollisuus sen sijaan toisi säästöjä nykymalliin verrattuna.
Siilasmaan raportin perusteluissa suuren roolin saavat maanpuolustuksellisten lähtökohtien sijaan asevelvollisuuden välilliset vaikutukset kansanterveyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Nämä kaikki ovat kuitenkin opetus-, sosiaali- ja terveyssektoreiden tehtäviä. Nykyisten turvallisuusuhkien edellyttämän suorituskyvyn ja sodankäynnin muutosten analysointi jää raportissa vähemmälle.
Sotilaallisten ja valtiollisten uhkakuvien sijaan nousseet ilmasto- ja ympäristöuhat, ydinenergian riski, terrorismi, maailmanlaajuiset tartuntataudit ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Myös kansalliset puolustusresurssit on suunnattava vastaamaan nykyajan uhkia massiviseen maahyökkäykseen varautumisen sijaan.
Vihreiden esitys valikoivasta sukupuolineutraalista asevelvollisuudesta ja 75 000–150 000 sotilaan hyvin varustetusta reservistä riittäisi torjumaan esim. energia- tai tietoverkkoihin kohdistuvia strategisia iskuja ja suojelemaan siviilejä terrorilta. Siilasmaan raportissa valikoiva asevelvollisuus tyrmätään, koska pelätään velvollisuuden tunteen vaihtuvan tunteeksi vapaaehtoisuudesta, varusmiespalveluksen suorittamismotivaation laskevan ja asevelvollisuuden näin vähitellen lakkaavan.
Siilasmaan työryhmä ei usko vapaaehtoisia halukkaita riittävän, vaikka pääesikunnan viestintäosaston tekemän kyselytutkimuksen perusteella 15-19 -vuotiaiden maanpuolustustahto on korkealla ja Vihreiden esityksen verran vapaaehtoisia näyttäisi riittävän myös Siilasmaan raportin johtopäätösten perusteella (alkukyselyssä 16 % samaa mieltä, 16 % osittain samaa mieltä kysyttäessa olisiko tullut varusmiespalvelukseen, jos se olisi ollut vapaaehtoista).
Valikoivan asepalveluksen myötä työurat pitenisivät, asevelvollisten asema paranisi ja samalla tai jopa pienemmällä rahalla saataisiin enemmän ja parempaa puolustusta. Säästöt voitaisiin käyttää uusien ei-sotilaallisten uhkien torjumiseen ja puolustusvoimien ajanmukaistamiseen. Sotilaallisen kriisin uhatessa valtio voisi edelleen velvoittaa tarpeellisen määrän kansalaisiaan suorittamaan asevelvollisuuden, maanpuolustusvelvollisuus jäisi siis kriisitilanteiden osalta voimaan. Ovatko Suomen puolustusolosuhteet todella niin poikkeukselliset, että on pakko takertua laajaan yleiseen asevelvollisuuteen, josta kaikki Euroopan maat Kyprosta ja Kreikkaa lukuun ottamatta ovat luopuneet tai luopumassa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti