Mielipidekirjoitus (Satakunnan Kansa, 12.10.2008)
Satu Tietari jatkaa Reilun kaupan vastaista yhden naisen sotaansa väittämällä, että valitsemalla Reilun kaupan omenan säkyläläisen sijaan kunta antaa negatiivisen signaalin oman alueen tuottajille (SK 5.10.).
Edellisessä mielipidekirjoituksessaan Tietari puolestaan esitti Reilun kaupan lisäkustannusten olevan pois mm. nuorten mielenterveyspalveluista.
Jälkimmäinen väite on umpipopulistinen ja älyllisesti epärehellinen: Reiluun kahviin siirtyminen esim. Porin kaupunginvaltuuston ja hallituksen kokouksissa aiheuttaa vuosittain alle sadan euron lisäkustannuksen. Summalla ei montaa nuorta pelasteta, mutta kehitysmaissa järjestelmän suora ja välillinen merkitys on huomattava. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa poistaa köyhyyttä kaupan avulla. Toisekseen, uusi hankintalaki mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa vastuullisesti tuotettujen tuotteiden suosimisen julkisissa hankinnoissa, toisin kuin omassa maakunnassa tuotettujen tuotteiden suosimisen.
Em. syistä on käsittämätöntä ettei myöskään Euran kunta voi – seurakuntaneuvoston kielteisen kannan vuoksi – tavoitella Reilun kaupan kunnan titteliä, myönteinen päätös kun olisi “tuonut seurakunnan työntekijöille lisätöitä” (SK 5.10.). Evankelisluterilaisen kirkon perusoppien mukaan tosin “usko ihmistä rakastavaan Luojaan ja ihmisten keskinäiseen yhteyteen voi näkyä pieninä tekoina ja valintoina, pyrkimyksenä vastuulliseen ja kestävään elämään” (www.evl.fi).
Em. syistä on käsittämätöntä ettei myöskään Euran kunta voi – seurakuntaneuvoston kielteisen kannan vuoksi – tavoitella Reilun kaupan kunnan titteliä, myönteinen päätös kun olisi “tuonut seurakunnan työntekijöille lisätöitä” (SK 5.10.). Evankelisluterilaisen kirkon perusoppien mukaan tosin “usko ihmistä rakastavaan Luojaan ja ihmisten keskinäiseen yhteyteen voi näkyä pieninä tekoina ja valintoina, pyrkimyksenä vastuulliseen ja kestävään elämään” (www.evl.fi).
Sitoutumalla Reilun kaupan kunnan kriteereihin kunnat, seurakunnat, yritykset ja järjestöt todellakin antavat signaalia ei tuottajille vaan kuntalaisille ja seurakuntalaisille: kulutusvalinnoilla on merkitystä globaalien elintasokuilujen kaventamisessa ja heikoimmassa asemassa olevien tukemisessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti