”Kallista ja aatteellista” kasvisruokaa

Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 25.5.2011

Satakunnan Kansa ottaa pääkirjoituksessaan 23.5.2011 kantaa kouluruuan laatuun. Pääkirjoittaja on täysin oikeassa todetessaan, että kouluruuan pitäisi tulla kuntien säästölistalla viimeisenä: laadukas ravinto on lasten hyvinvoinnin perusta ja monelle kouluruoka päivän ainoa lämmin ateria.

On kuitenkin käsittämätöntä, että päätoimittaja antaa ymmärtää luomu- ja kasvisruuan edustavan ”kalliita ja aatteellisia” vaihtoehtoja, joiden sijaan pitäisi tarjota ruokaa ”enemmistön ehdoilla.” Samassa tekstissä päätoimittaja toteaa että enemmistössä suomalaiskodeista ruokakulttuuri on kadonnut ja yhteiset ateriat korvataan pitsalla ja hampurilaisilla. Siis pitsaa ja hampurilaisia kouluihinkin?

Suomalaiset syövät kasviksia reippaasti alle WHO:n 400g päiväsuosituksen. Vain kolmasosa nuorista syö tuoreita kasviksia edes päivittäin. Yhä yleistyvien epäterveellisisten ruokailutottumusten ja liikalihavuuden torjumiseksi Euroopan unionin neuvosto antoikin joulukuussa 2008 asetuksen kouluhedelmä- ja vihannesjärjestelmästä. Tavoitteena on lisätä pysyvästi hedelmien ja vihannesten osuutta lasten ruokavaliossa vaiheessa, jossa heidän ruokailutottumuksensa muotoutuvat. ”Kallis ja aatteellinen” kasvisruoka on siis ennen kaikkea terveydellisesti perustelua!

Kannustan SK:n (pää-)toimittajia testaamaan ennakkoluulojaan yliopistokeskuksen lounasravintolassa, jossa tarjoillaan päivittäin maittavia kasvisruokia! Samalla voi huomata, että kasvisruoka on harvoin vaihtoehdoista kallein.

Kasvisruokaa – hyi olkoon!?!

Mielipidekirjoitus (Satakunnan Kansa, 13.3.2010)

SK:n pääkirjoitustoimittaja julistaa taantumuksellisuuttaan ”Kasvisruokaa – hyi olkoon” -otsikolla (8.3.), kritisoiden Helsingin kaupunginvaltuuston päätöstä viikoittaisesta kasvisruokapäivästä pääkaupungin kouluissa. Kirjoitus syyttää päätöksestä vihreää aatemaailmaa, jossa ”kasvisruoka nähdään ekologisena vaihtoehtona”. Ilmeisesti vihreät ovat onnistuneet aivopesemään myös maamme hallituksen, joka teki huhtikuussa 2009 periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa edellyttäen mm valtionhallinnon keittiöissä tarjoiltavan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa kerran viikossa tämän vuoden loppuun mennessä.

Kirjoituksen mukaan kasvisruokapäivä vaikuttaa valtakunnallisesti masinoidulta kampanjalta kasvisruuan pakkosyöttämiseksi. Mitähän aatetta pakkosyötetään niinä neljänä päivänä kun listalla on lihaa tai kalaa?

Pääkirjoituksessa osoitetaan myötätuntoa helsinkiläiskoululaisia kohtaan; raukoilta ei kysytty mielipidettä kasvisruokapäivästä. Ruokaa ei kirjoituksen mukaan saa politisoida vaan ”ruokalistojen teko pitää jättää ammattilaisille”. Nuorten itsensä ohella sopiviksi tahoiksi päättämään ruokalistoista mainitaan mm. opetuslautakunta tai koulun johtokunta – todella epäpoliittisia ravitsemusalan ammattilaisia kukin!

Jos koululaiset saisivat päättää, koulussa tarjoiltaisiin lähinnä ranskalaisia, hampurilaisia ja pitsaa. Mutta vanhemmatkaan eivät aina muista huolehtia ravitsemussuosituksista: Suomalaiset käyttävät kasviksia puolet EU-keskiarvosta, huomattavasti alle WHO:n päivätavoitteen. Koska monen lapsen osalta ruoka-aineympyrän liha-, maito- ja viljakiintiöt sen sijaan täyttyvät kotonakin, juuri kouluissa ja päiväkodeissa pitää panostaa kasviksiin. Panostus on myös kansanterveydellisesti perusteltua; lasten lisääntyvä liikalihavuus sekä sydän- ja verisuonisairaudet eivät johdu ainakaan kasviksista.

Pääkirjoituksen lopussa uumoillaan, että jonkun satakuntalaiskunnankin valtuustoon saattaa lähiaikoina tulla aloite viikoittaisesta kasvisruokapäivästä. Informoitakoon että jätin 23.3.2009 valtuustoaloitteen, jossa pyydetään kaupunginhallitusta selvittämään mahdollisuutta tarjota porilaisissa kouluissa, päiväkodeissa sekä työpaikka- ja laitosruokailuissa kerran viikossa kasvisruokaa. Vaikkei aloite vielä johtanut toimenpiteisiin, se herätti valtuustossa rakentavaa keskustelua ja sai kannatusta lähes kaikkien puolueiden riveistä.

Kasvisruoka jäi kotien harteille

Mielipidekirjoitus (Porin Sanomat 1.7.2009)

Ruoka, suoraan tai välillisesti, aiheuttaa maailmassa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne! Hallitus tekikin huhtikuussa päätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa, edellyttäen mm. luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa ensi vuoteen mennessä. Valtioneuvosto suosittelee, että myös kuntien ja paikallishallinnon hankinnoissa ympäristönäkökulma otetaan ensi vuonna huomioon.

Kasvisten käytön lisääminen on sikälikin perusteltua että me suomalaiset käytämme kasviksia huomattavasti alle WHO:n 400 g päivätavoitteen. Vuosittainen lihankulutuksemme on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta. Ennakkoluulot kasvisruokaa kohtaan johtuvat pitkälti siitä että sen kuvitellaan olevan joko eksoottista itu-tofu-pöperöä tai koostuvan kurkusta, tomaatista ja salaatinlehdistä. Lapsillekin maistuvia, sangen tavallisia kasvisherkkuja ovat esim. kasvislasagne, pinaattiletut ja spagetti tomaattikastikkeella.

Ateriapalvelut kaupunkikonsernille tuottavassa Palveluliikelaitoksessa olisi ollut tuhannen taalan paikka edistää kasvisten syöntiä sitoutumalla aloitteeseeni viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kaupungin kouluissa, päiväkodeissa, työpaikka- ja laitosruokaloissa. Koska näin ei tapahtunut, äänestytin asian 15.6. kaupunginvaltuustossa. Vaikka äänestystä edeltäneet puheenvuorot olivat voittopuolisesti myönteisiä ja kannustavia, aloite meni nurin äänin 40-19. Puolesta äänestivät vihreiden ja perussuomalaisten valtuustoryhmät sekä yksittäisiä valtuutettuja muista ryhmistä.

Lausunnossaan Palveluliikelaitos perustelee kantaansa mm. sillä että ”Pikaruokakulttuuri, hampurilaiset, kaupan pakastealtaan tuotteet, lättypitsat jne. ovat voimissaan” ja ”koululounaalla juuresten kulutus on minimaalista.” Itse näen kasvisten heikon menekin nimenomaan syynä lisätä maukasta kasvisruokaa! Toisekseen koulujen tehtäviin kuuluu ympäristö- ja ravitsemuskasvatus. Koska ruualla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuuluu ruoka siinä missä lämmitys tai liikkuminenkin osaksi ympäristöohjelmia. Jos lapsille syötetään koulussa vain sitä mistä he pitävät ja/tai ovat tottuneet kotona, ruokalistalle voidaan laittaa vuoropäivinä pitsaa ja hampurilaisia.

Koska Palveluliikelaitos ja kaupunginvaltuusto eivät olleet valmiita edistämään kansanterveydellisiä, ravitsemuksellisia, kasvatuksellisia, ja ilmastonsuojelullisia tavoitteita viikoittaisen kasvisruuan muodossa, vetoan koteihin ja yksityisiin ravitsemuslaitoksiin kasvisruuan osuuden lisäämiseksi. Onneksi tienraivaajia kaupungista jo löytyykin; mm. oma ”työpaikkaruokalani” yliopistokeskuksen ravintola Sofia tarjoilee päivittäin herkullisen kasvisruokavaihtoehdon.