Näytetään tekstit, joissa on tunniste Porin yliopistokeskus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Porin yliopistokeskus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. syyskuuta 2013

Mu Pori o kansainvälinen

Kolumni (julkaistu Satakunnan Kansassa 2.9.2013)


Viime viikolla Porin yliopistokeskukseen saapuivat ensimmäiset vaihto-opiskelijat, osa syyslukukaudeksi, osa koko lukuvuodeksi. He tulevat Saksasta, Etelä-Koreasta ja Sloveniasta. Keväällä tulee toinen tusina. Koko tutkinnon suorittavia ulkomaalaisia on toki yliopistokeskuksessa jo ollutkin. Tänä vuonnakin opintonsa aloitti Aalto-yliopiston Porin yksikössä seitsemän ulkomaalaista opiskelijaa.

Ennen varsinaisten opintojen alkua 16 vaihto-opiskelijaa 11 eri maasta osallistui Porissa intensiiviselle Suomen kielen ja kulttuurin kurssille. Porilaisia järjestäjiä tietenkin jännitti miten vaihtarit kokisivat Porin ja miten Pori vastaanottaisi vaihtarit. Radio Eazyn haastattelussa vieraat mainitsivat suurimmaksi shokiksi puut, joita he näkivät määrättömästi saapuessaan junalla Poriin – ei paha. Kurssilaiset eivät kuulemma olleet kahden viikon aikana erityisen ihastuneita tai pettyneitä mistään yksittäisestä asiasta: he olivat kertakaikkisen innoissaan aivan kaikesta! He leipoivat karjalanpiirakoita Marttojen kanssa, tutustuivat partiolaisten johdolla jokamiehenoikeuksiin, seurasivat pesäpallo- ja jääkiekko-otteluita. He meloivat Kokemäenjoella, surffasivat Yyterissä, kahvittelivat Vanhassa Raumassa ja halusivat tietää lisää Puuvillan, oluttehtaan ja jokirannan kehittämissuunnitelmista.

Vain harvakseltaan kulkevat paikallisbussit harmittivat. Joku olikin yrittänyt turvautua illanvieton päätteeksi taksiin, mutta keskuksesta oli lyöty luuria korvaan englantia puhuvalle. Toivottavasti palveluammateissa olevien kielitaito ei rajoitu Pori Jazz -viikkoon. Kannustamme toki vaihtareita kulkemaan fillarilla, joka on nopein kulkupeli Porin kaupunkiliikenteessä. Jos törmäät hoippuvaan pyöräilijään, kyseessä saattaa olla tankojuopon sijaan opiskelija, joka on elämässään toista kertaa pyörän selässä. Hämmennystä voi syntyä myös kaupan vihannesosastolla. Hedelmien punnitseminen on mahdotonta, kun ei osaa lukea hyllynreunasta tuotteiden suomenkielisiä nimiä ja vastaavia vaakanumeroita.

Onneksi kielikurssilaiset kehuivat porilaisia reippaiksi turistioppaiksi: eksynyt löytää nopeasti auttajia. Jatketaan samaan malliin! Kokeneen porilaisen tapahtumajärjestäjän mukaan porilaiset (ja suomalaiset ylipäätään) auttavat mielellään eksynyttä tai lompakkonsa kadottanutta, mutta kotiin vierasta ei mielellään kutsuta. Ystävyys pidetään erillään yhteistyöstä ja avunannosta. Yhteistyöstä kävisi muuten vaihtarien työllistäminen: harvan EU-maan opiskelijat lähtevät valloittamaan maailmaa yhtä hyvien opintotukien varassa kuin suomalaisnuoret. Moni etsiikin osa-aikatöitä opiskelun ohella, ja osa jäisi varmasti mielellään Satakuntaan kesätöihin. Vientiyritykset, nyt olisi mm. saksalaisia kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijoita hopeatarjottimella!

Kun porilaiset päättivät vuosi sitten osoittaa Anu Saagimille, ettei Pori ole ollenkaan ruma eikä kamala, syntyi Mu Pori o kaunis -facebooksivusto, joka kyllä hiljentää Saagimin ja muutkin epäilijät. Tarvitaanko C-luokan julkkis väittämään, että Pori on sisäänpäin kääntynyt, kielitaidoton ja umpimielinen takapajula? Vai voidaanko vain päättää, ettei Pori o yksi kaunis, vaa myös kansainväline? Facebookin ohella kansainvälistymisen pitäisi tapahtua käytävillä ja kuppiloissa, kaupan kassalla ja uimahallin pukuhuoneessa. Huolehditaan että muualta tulleet viihtyvät ja luovat elinikäisiä siteitä Satakuntaan - ja kutsuvat kaverinsakin tänne!

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Korkeakouluissa menestyksen avain


Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 7.3.2011

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen valossa Porin yliopistokeskuksesta valmistuneet ovat työllistyneet paremmalla prosentilla kuin suurten kaupunkien perinteisistä yliopistoista valmistuneet maisterit. Hieman yli puolet Porissa aloittavista yliopisto-opiskelijoista on kotoisin Satakunnasta, jopa 65 % jää maakuntaan valmistuttuaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä kasvaa Porissa maan keskiarvoa ripeämmin, samoin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten (alle 35 v.) väestöosuus koko maakunnassa.
Pori on saanut vuodesta 2005 lähtien muuttovoittoa, pääosin nuorista ja opiskelijoista. Porista on tullut aito korkeakoulukaupunki, mikä näkyy ja kuuluu mm. akateemisten työpaikkojen rantautumisena Poriin, mutta myös akateemisten rientojen, opiskelijatalon ja ennen kaikkea raikastuneen henkisen ilmapiirin muodossa.

Yliopistokeskukset Pori etunenässä ovat osoittaneet, kuinka tärkeää yliopistollisen koulutuksen ulottaminen koko maahan on. Yliopistokeskukset kirjattiin uuteen yliopistolakiin, mutta niiden on edelleen taisteltava resursseista. Koska emoyliopistot pyrkivät toteuttamaan mahdollisimman hyvin Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) niille asettamia tavoitteita ja ohjeita, yliopistokeskusten on peräänkuulutettava OKM:ltä yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareita ja merkitystä.
Alueellisuus itsessään ei ole emoyliopistoille peruste sitoutua maakuntaan, vaan yliopistokeskusten on tuotettava emoyliopistoille todellista lisäarvoa. Porin yliopistokeskus on onnistunut tässä hyvin mm. toimimalla yliopistorajat ylittävien tutkimushankkeiden alustana sekä luomalla ainutlaatuisia poikkitieteellisiä maisteriohjelmia.


Maria Väkiparta
kansanedustajaehdokas (vihr.)

torstai 13. tammikuuta 2011

Uuden Satakunnan puolesta


Mielipidekirjoitus / Satakunnan Kansa, 13.1.2011

Kiitos nimimerkille ”Satakunnan puolesta” (SK 10.1.), joka antoi tilaisuuden tuoda esille periaatteemme. Vihreiden politiikan periaatteena on tukea maakuntien kehittymistä. Poliittiset ohjelmamme, joita jokainen voi käydä lukemassa Vihreiden verkkosivuilta, ovat pullollaan aloitteita alueellisesta yhdenvertaisuudesta, koulutuksen kehittämisestä, liikenteellisen infrastruktuurin ja energiateknologian edistämisestä maakunnallisilla tasoilla.
Satakunta on saatava tiiviimmin osaksi muuta Suomea. Satakuntalaiset vihreät ovat korostaneet sitä, että tämä tapahtuu liikenneyhteyksien parantamisen avulla. Pidämme raideyhteyksien kehittämistä avainasemassa, koska sen väylä- ja päästövaikutukset ovat pienimmät, mutta samalla kuljetuskapasiteetti ylivertainen maantieliikenteeseen verrattuna. Satakunnan valtateistön parantaminen ja näin osin myös tielläliikkujien turvallisuuden  lisääminen on myös tärkeää, ja sujuva liikkuminen maakunnan sisällä lisää samalla alueen elinvoimaisuutta.
Vihreiden tavoitteena on monipuolinen energiantuotanto. Siihen kuuluvat hajautettu ja työllistävä tuulivoiman, metsähakkeen ja aurinko- ja maaenergian hyödyntäminen. Energiateknologia tuo alueelle yrityksiä, työvoimaa ja energiaosaamista. Vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan puhtaan energiateknologian markkinat ovat osa suurempaa muutosta, jossa koko talouden muuttaminen kestäväksi tulee olemaan valtava liiketoiminta-alue.
Vihreät ovat koko olemassaolonsa aikana korostaneet ammatillisen ja tieteellisen koulutuksen merkitystä. Yliopistokeskuksessa tehdään arvostettua tutkimusta mm. luovan talouden, digitaaliseen kulttuurin, hyvinvointipalvelujen kehittämisen sekä teknologian käytettävyystutkimuksen saroilla. Satakunnan vihreille on erittäin tärkeää maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja muuttotappion pysäyttäminen tarjoamalla satakuntalaisille nuorille opiskelumahdollisuuksia omassa maakunnassa ja satakuntalaisille työmarkkinoille akateemisesti koulutettua työvoimaa, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Vihreiden perusajatuksena on kehittää yliopistollista- ja ammattikorkeakoulutoimintaa koko maassa niin että koulutus- ja tutkimustavoitteiden ohella myös yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus  toteutuvat.
Vihreiden terveyspoliittisessa ohjelmassa pyritään maakunnallisiin organisaatioihin, joilla olisi palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Tämä siirtää järjestämisvastuun painopisteen yksittäisten kuntien harteilta maakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja näin tasoittaa kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa.
Vihreiden perusajatus on siis kestävän kehityksen luominen sinne missä ihmiset asuvat, maakuntiin. Satakunnasta on tehtävä uusi vihreä Satakunta.
Esa Rintala, pj., Porin seudun vihreät ry.
Maria Väkiparta, pj., Satakunnan Vihreät Naiset ry.
Tapio Meri, varapj., Satakunnan Vihreät ry.